Ulkoministeriö panttasi kahden vuoden ajan tietoa eduskunnalta asiaan, joka puolustusvaliokunnan mukaan vaikutti keskeisesti Suomen Nato-kumppanuuden sisältöön vaikuttavasta kehityskulusta. Asia tuli ilmi keskiviikkona puolustusvaliokunnan antamasta lausunnosta.
Puolustusvaliokunnan jäsen, vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi nostaa esiin useampia kysymyksiä tapauksesta. Hän huomauttaa, että puolustusvaliokunnan jäsenet eivät vielä tiedä edes sopimuksen tai järjestelyn – kumpaa sanaa haluaakaan käyttää – sisältöä.
– Tähän asti olemme kuulleet vain prosessista, Mustajärvi sanoo KU:lle.
Mustajärvi ihmettelee myös sitä, että asiaa on hänen mukaansa tiettävästi käsitelty tasavallan presidentin johtamassa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa (tp-utva).
– Kuitenkaan sopimukselle/järjestelylle ei löydy allekirjoittajaa. Kyllä siinä alkaa ihmettelemään, mistä on kyse. Ja jos se on ollut aiemmin tp-utvassa, onko se ollut tämän hallituksen aikana tp-utvassa. Sekin pitää uskaltaa kysyä.
Hän pohtii lisäksi ulko- ja puolustusministeriön välistä suhdetta. Nyt esiin nousseessa tapauksessa niin sanottu isäntäorganisaatio on ollut ulkoministeriö. Onko ulkoministeriö kieltänyt puolustusministeriötä julkistamasta asiaa, Mustajärvi kysyy. Hän pitää mahdollisena, että lopulta asiasta haluttiin informoida vasta pakon edessä.
– Oliko raadollinen syy siihen se, että pelättiin asian tulevan julki jotain kautta. Mahdollisesti Ruotsin kautta.
Tapausta vietiin eteenpäin viime vaalikaudella, jolloin Juha Sipilän johtamassa hallituksessa puolustus- ja ulkoministeri tulivat samasta puolueesta. Tämä tapaus kertoo Mustajärven mukaan hyvin, kuinka vaarallinen tällainen asetelma on.
– Näissä asioissa pitää kyllä välttää tällaisia värisuoria. Siinä entinen puolustusministeri Jussi Niinistö ja entinen ulkoministeri Timo Soini ovat kyllä selityksen velkaa. Mutta ei suinkaan yksin he, vaan edellinen hallitus kokonaisuudessaan. Kuinka tämä asia juoksutettiin, Mustajärvi paaluttaa.
Tiedonsaantijärjestys kuntoon
Lausunnossaan puolustusvaliokunta painottaa myös eduskunnan tiedonsaantioikeutta. Se taataan Suomen perustuslaissa.
– Valiokunnan tiedonsaantioikeus ei voi olla siitä kiinni, että valiokunnan puolelta osataan tehdä etukäteen oikeita kysymyksiä puolustuspolitiikan hoidosta, vaan valtioneuvoston pitää itse aktiivisesti täyttää tiedonantovelvoite, lausunnossa todetaan.
Mustajärvi huomauttaa, että jonkun hallituksessa valmisteilla olevan asian valmistelukoneistossa voi olla runsaasti virkamiehiä.
– Valiokunnassa yksittäisen jäsenen pitäisi olla niin paljon etulyönnissä, että hän osaisi valiokunnan kuulemistilaisuudessa kysyä juuri oikeat asiat, Mustajärvi sanoo.
Nergin rooli
Puolustusvaliokunta antoi lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle, joka teettää parhaillaan selvitystä eduskunnan ja valtioneuvoston välisestä tiedonkulusta. STT:n mukaan se valmistuu kesällä tai alkusyksystä.
Yksi selvityksen osista koskee Juha Sipilän hallituksen sote-uudistusta ja hankkeen vetämisestä vastanneen valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin Päivi Nergin toimintaa. Nerg ei puuttunut valtiovarainministeriön toimintaan, kun se pimitti hetkeä ennen koko hankkeen kaatumista tietoa eduskunnalta. Lopulta eduskunta sai tiedon tapauksesta Nergiltä itseltään, kun hän vahingossa lähetti ministeriön sisäistä viestintää eduskuntaan.
Nerg on hakenut valtiovarainministeriön uudeksi kansliapäälliköksi, kun Martti Hetemäki siirtyy muihin tehtäviin. Erityisesti SDP ja vasemmistoliitto vastustavat Nergin nimitystä edellä mainitun tapauksen johdosta.
Nergin nimityesitys on vedetty jo kolme kertaa pois valtioneuvoston yleisistunnon asialistalta. Viimeksi valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ilmoitti poisvedosta ja kertoi haluavansa odottaa perustuslakivaliokunnan selvitystä.