Etätyön lisääntymisen seurauksia osataan arvioida vasta pieneltä osin. Tarvitaan tutkimustietoa – pelkkä mutu ei auta.
Työelämän murroksesta on puhuttu vuosia. Nyt se iski ennakoimattomalla voimalla. Moni opetteli esimerkiksi digitaitoja lennossa koronakriisin pakottamana.
Tuntumaa työpaikkojen arjesta antaa STTK:n toukokuun toisella viikolla tekemä kysely työpaikkojen luottamushenkilöille.
Koronaepidemia ja rajaamistoimet eivät ole vaikuttaneet vain työelämään, vaan koko arkielämään.
Yli 1 500 vastaajan viesteistä saa näppituntumaa koronan jälkeisestä ajastakin. Merkittävin viesti on, että reilusti yli puolet vastaajista ajattelee työn tekemisen tapojen muuttuvan.
Työssä jaksaminen jakaa kokemuksia
Samassa STTK:n kyselyssä vajaa neljännes koki muutoksen vaikuttaneen jaksamiseen ja kuormittaneen henkisesti ja aiheuttaneen ongelmia.
Valtaosalla koronaepidemia oli vaikuttanut jossain määrin työssä jaksamiseen. Vain reilu kymmenen prosenttia koki, ettei koronakriisi ole juuri heidän työssäoloaan hetkauttanut.
Lähes 70 prosenttia ilmoittaa työnantajan kiinnittäneen huomiota tai toimineen työntekijöiden hyvinvoinnin eteen. Lähes sama osuus vastaajista on kuitenkin huolestuneita työpaikkansa jaksamiseen tai henkiseen kuormittumiseen liittyvistä asioista.
Koronaexitissä työhyvinvointi kunniaan
STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi blogissaan tutkimustuloksia:
”Jos työhyvinvointiin ei nyt kiinnitetä huomiota, seuraukset näkyvät aikanaan sairauspoissaolokustannusten, mielenterveysongelmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuna.
Hän vaatiikin, että työnantajien ja yhteiskunnan vastuuta ja sitoutumista työntekijöiden työkyvyn edistämiseen ja työntekijöiden henkisen kuormituksen vähentämiseen on lisättävä.
– Tämä on erityisen tärkeää, kun toimenpiteitä koronasta selviytymiseksi valmistellaan, hän toteaa.
Työikäisten mielenterveys suht koht aikaisemmalla tasolla
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen väestötutkimuksen mukaan koronaepidemialla ja rajaamistoimilla näyttää toistaiseksi olleen pelättyä pienemmät vaikutukset väestön psyykkiseen hyvinvointiin. THL:n kysely toteutettiin viikkoa ennen STTK:n tutkimusta.
Moni oli huolissaan eri tavoin koronan vaikutuksista, mutta poikkeustilanne ja siihen liittyvät huolet eivät näytä lisänneen mielenterveyshäiriöitä työikäisillä.
Joka kymmenes työikäinen koki kuitenkin merkittävää psyykkistä kuormitusta. Kokemus oli naisilla hieman miehiä yleisempää. Kuormitus tuntui myös 18–50-vuotiailla hieman yleisemmin kuin yli 50-vuotiailla.
THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari tulkitsi tuolloin, että poikkeustilanne ei ollut lisännyt ”ainakaan toistaiseksi” mielenterveyshäiriöitä työikäisillä.
Hän huomauttaa, että FinSote-tutkimuksessa psyykkisesti kuormittuneita oli kaksi vuotta sitten 12 prosenttia väestöstä. Nyt toukokuun alussa luku oli kymmenen prosenttia.
Koronarajoitusten jatkuminen kiristää pinnaa
Pidemmän aikavälin kyselyssä kansalaisten hyvinvointia selvittänyt THL:n tutkimus osoittaa vaikutusten arkeen vahvistuneen.
Koronaepidemia ja rajaamistoimet eivät ole vaikuttaneet vain työelämään, vaan koko arkielämään. Sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt.
Työikäisistä 62 prosenttia kertoo yhteydenpidon ystäviin ja sukulaisiin vähentyneen. Joka kolmas vastaaja kokee, että läheisyyden tunne muihin ihmisiin on vähentynyt ja yksinäisyyden tunne lisääntynyt.
Kokemukset koronan rajoituksista näyttävät alkavan syödä myös henkistä kanttia, joka on suomalaisilla kyselyjen mukaan pitänyt melko hyvin. Ajan kuluessa rajoitukset alkavat selvästi rasittaa.
Herkkujen napostelu lisääntyy, osa juo enemmän alkoholia ja liikkuu vähemmän, mutta osa toimii päinvastoin. Univaikeudet ja painajaisunet ovat yleistyneet.