Sotu-uudistusta valmisteleva komitea istuu pitkään ja hartaasti
Parlamentaarinen komitea aloitti työnsä alkuvuonna 2020. Komitean työaika on kaksi hallituskautta.
Komitea uudistaa sosiaaliturvaa kokonaisuutena.
Se käsittelee perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea ja niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta sekä palveluiden yhteensovittamista etuuksiin.
Komitea ei käsittele vanhuuseläkkeitä.
Komitea jatkaa työtään hallituskauden ylitse.
Sosiaaliturvauudistusta tehdään osissa. Eri osat voivat tulla voimaan eri aikatauluilla.
Sosiaaliturvan keskeisistä ongelmista kerätään näkemyksiä sotu-uudistusta linjaavalta komitealta siitä, miten ongelmia tulisi ratkoa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.
Komitean puheenjohtaja Pasi Moisio painottaa yhteisymmärryksen merkitystä.
Komitean jäsen Anna Kontula (vas.) nopeuttaisi merkittävästi sosiaaliturvaetuuksien päätöksentekoa ja päätösten ennakoitavuutta sekä mahdollisuutta saada tietoa etukäteen, miten hänen toimintansa vaikuttaa etuuskertymiin.
Kontula yhdenmukaistaisi käsitteitä ja maksatuskäytäntöjä sekä helpottaisi vastikkeellisuutta esimerkiksi koronaoloissa saatavilla kokemuksilla.
Sosiaaliturvan monimutkaisuus ja vaikeaselkoinen byrokratia ovat myös komitean työlistalla. Komitean jäsenille suunnatussa kyselyssä on listattu muun muassa etuuksien, käsitteiden ja määräytymisperusteiden runsaus, ristiriitaisuudet ja vastaamattomuus asiakkaan elämäntilanteen kanssa.
Nämä vaikeuttavat sosiaaliturvan hahmottamista, hakemista ja ennakoimista.
Yksi perustulo tavoitteeksi
Kontula kannattaa siirtymistä sellaiseen perustuloon, jonka taso ei alita nykyisen perusturvan tasoa. Jos tämä ei saa tukea komiteasta, askel oikeaan suuntaan olisi perusturvaetuuksien yhdistäminen yhdeksi etuudeksi.
Yhden etuuden piiriin pitäisi päästä työttömyyden, sairastumisen tai muun syyn perusteella.
– Opiskelu olisi yksi tällainen syy perusturvalle. Pitemmän päälle nykyinen sirpaleinen opintotukijärjestelmä ei mitenkään natsaa yhteen elinikäisen oppimisen kanssa, toteaa Kontula.
Hän muistuttaa, että myös yrittäjien tulee päästä perusturvatasoisten etuuksien piirin.
Oman toimeentulon hallintaan välineitä
Syynä toimeentulotukikausien venymiseen ovat riittämätön ensisijaisen etuuden taso sekä korkeat asumiskustannukset.
– Perusturvan tasoa on nostettava siten, että toimeentulotuki palaa alkuperäiseen tarkoitukseensa paikkaamaan poikkeuksellisia tilanteita, toteaa Kontula.
Toimeentulotuen myöntämiskäytännöt vaihtelevat kunnissa. Myös Kelan ja kuntien välisessä tiedonkulussa on katkoksia, ja asiakkaat ovat joutuneet useammalle luukulle.
– Toimeentulotukea kehitettävä sosiaalityön välineenä antamalla tarkemmat ohjeistukset ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä, vaatii Kontula.
Myös sosiaalista luototusta on kehitettävä. Hän laajentaisi sen myös tilanteisiin, joissa henkilö voisi pienellä sijoituksella parantaa oleellisesti työllistymismahdollisuuksiaan. Esimerkkinä hän mainitsee ajokortin hankinnan.
– Nyt sitä käytetään lähinnä velallisilla.
Hän parantaisi myös oman toimeentulon hallintaa jaksottamalla etuuksien maksamista useampaan maksatukseen kuukaudessa. Vuokrarahat tulisivat tilille kuun alussa ja loput puolivälissä.
– Tämä lisäisi huomattavasti talouden hallintaa sellaisilla ihmisillä, joille kuukausi on liian pitkä aika, ja loppukuu ollaan sitten leipäjonossa.
Työttömyysturvalta tarvittaessa eläkkeelle
Kontula nostaa komitean työlistalle sairauspäivärahan myöntämisen käytännöt. Kiistatta työkyvyttömien henkilöiden pitäisi päästä työttömyysturvalta muulle etuudelle esimerkiksi tilanteissa, joissa sairauspäivärahapäivät ovat loppuneet.
Hän näkee myös asenneongelmaa esimerkiksi päihdesairauksien ja huonosti tunnettujen sairauksien perusteella saatavien sairauspäivärahan myöntämiskäytännöissä.
– Lääkärin sairauslomatodistuksella olevat ihmiset joutuvat roikkumaan työttömyysturvalla, opintotuella tai toimeentulotuella.
Sairauspäivärahan saaminen saattaa riippua lääkärin kyvystä kirjoittaa lausunto ”oikein”.
– Päivärahahylkäyksissä todennäköisesti on sosioekonomista valikoivuutta. Yksi ratkaisuvaihtoehto olisi, että jos vakuutuslääkäri tekee potilaan diagnosoineen lääkärin arviosta poikkeavan päätöksen henkilön työkunnosta, hänen pitäisi tavata potilas, toteaa Kontula.
Ansiosidonnaiset etuudet komitean pöydälle
Komitea tulee pohtimaan myös ansiosidonnaisia etuuksia. Keskustelua aiheuttanee etenkin työttömyysturvan ansiosidonnaisen ja työmarkkinatuen sekä peruspäivärahan takaama turva.
Kontulan mielestä sosiaalietuuksien ansiosidonnaiset osat tulisi erottaa omiksi järjestelmikseen.
– Niitä voitaisiin rahoittaa suorilla maksuilla tai rahastojen kautta, mutta ei veroilla tai veroluonteisilla maksuilla. Koska valtiolla on velvoite huolehtia ihmisten välttämättömästä toimeentulosta, perusturvatasoisten etuuksien rahoittaminen kaikilta kerättävällä verolla on perusteltua, sanoo Kontula.
Asumistuen uudistamista hän pitää välttämättömänä sekä asuntopolitiikkaan että sen tukivälineisiin liittyen.
– Muussa tapauksessa käytännössä kaikki kuviteltavissa olevat uudistukset johtavat tilanteen heikkenemiseen, toteaa Kontula.
Sotu-uudistusta valmisteleva komitea istuu pitkään ja hartaasti
Parlamentaarinen komitea aloitti työnsä alkuvuonna 2020. Komitean työaika on kaksi hallituskautta.
Komitea uudistaa sosiaaliturvaa kokonaisuutena.
Se käsittelee perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea ja niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta sekä palveluiden yhteensovittamista etuuksiin.
Komitea ei käsittele vanhuuseläkkeitä.
Komitea jatkaa työtään hallituskauden ylitse.
Sosiaaliturvauudistusta tehdään osissa. Eri osat voivat tulla voimaan eri aikatauluilla.