IPS/Ignatius Banda

Zimbabwen toiseksi suurin kaupunki, noin 700 000 ihmisen Bulawayo on tänä vuonna kärsinyt vihannesten puutteesta. Kaupunkia aiemmin ruokkineet suurtuottajat ovat ongelmissa niin kehnojen sateiden kuin evättyjen pankkilainojenkin kanssa. Pienviljelijät ovat innolla tarttuneet tilaisuuteen iskeä näin syntyneeseen markkinarakoon.

– Jotkut arvioivat, että tällä hetkellä pienviljelijät tuottavat yli 80 prosenttia ruuastamme, Zimbabwen pienluomuviljelijöiden foorumin toiminnanjohtaja Nelson Mudzingwa sanoo.

Pienviljelijät ovat jo pitkään tuottaneet valtaosan Zimbabwen perusravinnosta, maissista. Bulawayon ympäristön pienviljelijät ja muut yhteisöpuutarhurit puolestaan ovat jo jonkin aikaa tuottaneet tilauksesta esimerkiksi tomaatteja, kaalia ja sipuleita. Koronasulku on vain vahvistanut tätä muutosta ruokatuotannon rakenteessa.

Pienviljelijät ovat jo pitkään tuottaneet valtaosan Zimbabwen perusravinnosta, maissista.

Zimbabwen koronasulku on rampauttanut maataloustuotteiden kuljetuksen koko maassa ja näin vielä lisännyt suurtilojen tuotteiden vajausta markkinoilla.

– Pientilalliset edelleen toimittavat tavaraa kaupunkien päivittäin auki oleville toreille. Se näyttää, mitä pienviljelijät kykenevät tuottamaan huolimatta siitä, etteivät juurikaan saa tukea, Mudzingwa kertoo.

ILMOITUS

Kasvisten kysyntä kasvanut

Tuoretuotteiden kysyntä on kasvanut tänä vuonna, sillä taloudelliset vaikeudet ovat vaikuttaneet ihmisten ruokavalioon. Lihan, kalan ja kanan sijasta ostetaan kasviksia, jotka maksavat vähemmän.

– Aiemmin jäimme suurten tilojen varjoon, mutta nyt ne ovat vaikeuksissa. Joskus aikaisemmin tuotteeni mätänivät asiakkaiden puutteessa, mutta nyt myyn vähintään 20 laatikollista tomaatteja päivässä ja minun on täytynyt jopa palkata apulaisia, 30 kilometrin päässä Bulawayosta vihanneksia kasvattava Joseph Ntuli kertoo.

Kasvava kysyntä kuitenkin muodostaa ongelman pienviljelijöille. Tuotannon kasvattaminen vaatisi lisää pääomia, joihin pienviljelijä ei hevin pääse käsiksi. Pienviljelijät pystyvät silti paikallisesti huolehtimaan esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden vihannestarpeista.

– Me ottaisimme kiitollisina vastaan mitä tahansa tukea. Olemme jo näyttäneet, miten paljon voimme osallistua Bulawayon kaltaisen suuren kaupungin ruokkimiseen. Me voisimme tehdä enemmänkin, mutta ilman rahoitusta pystymme vain tähän, Ntuli sanoo.

Englanninkielinen versio