Lehtikuva/Hannibal Hanschke

Yleisön puuttuminen muuttaa monen penkkiurheilijan ottelukokemusta.

Koronarajoitusten hallitulla purkamisella on vaikutuksia myös jalkapallosarjoihin. Kotimaisten sarjojen osalta pelit alkavat suunnitelman mukaan kesäkuussa. Saksassa otettiin ensimmäisenä hyppy kohti tuntematonta, kun Bundesliiga potkaistiin käyntiin viime lauantaina tyhjille katsomoille.

Live-jalkapallon paluu ruuduille aiheutti riemunkiljahduksia futisväen keskuudessa. Samaan aikaan sosiaalinen media täyttyi huomioista, joiden suosituimmat adjektiivit olivat outo ja aavemainen. Yleisön puuttuminen muutti radikaalisti monen penkkiurheilijan ottelukokemusta.

Kysymys on siitä, onko jalkapallo-ottelu katsojalle ensisijaisesti kulttuuritapahtuma vai onko keskiössä itse peli. Tyhjien stadioneiden kumina tuntuu varmasti oudolta niille, jotka seuraavat ensisijaisesti suuria sarjoja ja ihailevat massojen koreografioita – kuten Dortmundin 25 000 kannattajan ”keltaisen seinän” tuottamaa audiovisuaalista ympäristöä. Kommenttien perusteella monelle jalkapalloa ei ole olemassa ilman yleisöä.

Poikkeustila vaatii huomion suuntaamista pelin ytimeen. Olen itse osallistunut valmentajan ja katsojan roolissa satoihin junioriotteluihin, joissa katsojia on ollut maksimissaan kymmenkunta. Pienimuotoisemmista puitteista huolimatta peli on sama. Samanlaiset intohimot ja jännitteet ovat läsnä tapahtuman koosta riippumatta. Jalkapallo on jalkapalloa myös ilman katsojia.

Lauantaina huomio kiinnittyi aluksi vaihtopenkkien kasvosuojuksiin, pallojen desinfioimisprosesseihin ja muihin poikkeustilaan liittyviin pelin ulkopuolisiin asioihin. Nämä muuttuivat kuitenkin sivuseikoiksi viimeistään siinä vaiheessa, kun Thorgan Hazardin eroottinen keskitys löysi Erling Hålandin Schalken toppareiden välistä.

ILMOITUS

Moni on pohtinut sitä, syttyvätkö pelaajat otteluihin ilman katsojia. Jokainen jalkapalloilija on pelannut valtaosan uransa otteluista todella pienten katsojamäärien edessä. Kannattajien tuki on tietysti tärkeä asia, mutta peliä rakastava ammattilainen syttyy heti kun pallo laitetaan keskelle ja tuomari viheltää pilliin. Poikkeustapauksille löytyy heti nälkäisempi korvaaja.

Myös pelaajien fyysisestä valmiudesta pitkän tauon jälkeen on puhuttu runsaasti. Viikonlopun otteluissa oli nähtävissä eroja joukkueiden valmiustilassa. Esimerkiksi Schalke näytti toisella jaksolla väsyneeltä, mutta tämä johtui ensisijaisesti ongelmista pelin rakenteessa. Etäisyydet kasvoivat ja erityisesti puolustuspelaamisessa sijoittuminen ei tullut vielä selkäytimestä. Tästä näkökulmasta on mielenkiintoista nähdä kesäkuussa, millaisessa vireystilassa kotimaisten sarjojen pelaajat palaavat kentille. Harjoittelun pedanttisuus kun ei ole Suomessa huippusarjojen tasolla.

Jalkapallo on siis palannut, mutta kuinka pitkään iloa kestää? Koronavirustilanteen kehittymistä on vaikea ennustaa, joten lähiviikkoja kauemmaksi on vielä turhaa tähyillä. Varasuunnitelmia tarvitaan edelleen useita jokaisessa sarjassa. Saksan aloittama pilotointi näyttää suuntaa lähitulevaisuuden osalta.

Saksan sarjojen ottelut täyttävät myös vakiokupongin viime viikon tapaan. Ensimmäisen paluukierroksen jälkeen on vietetty viikon tauko, mutta tämän jälkeen pelitahti kiihtyy.

Bundesliigassa mielenkiinto kohdistuu kärkijoukkueiden otteluihin. Kohteen 5 Bayern ottaa täydet pisteet Frankfurtin kustannuksella, mutta Dortmundilla on vaikeampaa Wolfsburgin vieraana. Vierasvoitto varmistetaan ristillä. Mönchengladbach palasi tauolta väkevällä esityksellä, joten Lukas Hradeckyllä riittää töitä Leverkusenin maalilla. Kohteeseen varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 23.5. kello 16.28. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 2(X), 1, X(2), 1, X(2), 1(2), 1, 1, 2(X), 1, 1, 1(X).


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 30 €/3 kk + sähköinen digilehti 3 kuukaudeksi 4,90 €.