Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää EU-suunnitelmaa hyvänä avauksena, joka tulee ottaa huomioon myös kotimaisessa suojelutyössä.

EU:n komissio julkaisi keskiviikkona suunnitelman luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että luonnon köyhtyminen on suuri uhka myös ihmisen hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle. Suojelutoimet tulevat halvemmaksi kuin niiden laiminlyöminen.

– Luonnonsuojeluliiton mielestä on hienoa, että luonnon köyhtyminen halutaan pysäyttää EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä lisärahoituksen ja moninaisten tavoitteiden avulla, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä järjestön tiedotteessa.

Komissio esittää myös, että maataloudessa myrkkyjen käyttöä vähennettäisiin 50 prosenttia ja lannoitteita 20 prosenttia.

Komissio esittää, että EU:n suojelualueverkostoa kasvatetaan 30 prosenttiin maa- ja merialueista. Suojelualueista kolmasosan pitää olla tiukasti suojeltuja. Euroopan viimeisten vanhojen metsien suojeluun kiinnitetään erityistä huomiota.

Suojelualueiden lisäksi varsinkin soiden ennallistamista lisätään. Muun muassa patojen pilaamia virtavesiä kunnostetaan 25 000 kilometriä. Luonnonsuojeluun tulee satsata yhteensä 20 miljardia euroa vuodessa.

ILMOITUS

EU:n uudet tavoitteet on luonnonsuojeluliiton mukaan tärkeää ottaa huomioon kaikessa kotimaisessa suojelutyössä. Ajankohtaisia hankkeita ovat luonnonsuojelulain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset sekä maatalouden ja muiden EU-tukien valmistelu.

Prosentuaalisia tavoitteita

Komissio esittää myös, että maataloudessa luomutuotantoa lisättäisiin 25 prosenttiin sekä myrkkyjen käyttöä vähennettäisiin 50 prosenttia ja lannoitteita 20 prosenttia. Lisäksi 10 prosenttia maatalousalueista täytyy muuttaa monimuotoisemmaksi muun muassa pölyttäjiä ajatellen. Myös Pellolta pöytään -strategian ja maataloustukien täytyy tukea biodiversiteettistrategiaa.

Suojeluasiantuntija Hanna Ahon mukaan on hienoa, että EU:ssa käytettävän bioenergian kestävyyteen tartutaan uudelleen osana EU:n biodiversiteettistrategiaa.

– Nykyisen uusiutuvan energian direktiivin kestävyyskriteerit ovat silkkaa viherpesua ja tuhoavat metsiä ympäri maailmaa. Niihin tarvitaan parannuksia erityisesti metsäbiomassan osalta, jotta järeää puuta, kantoja, lahopuuta tai jalostuskelpoista kuitupuuta ei ohjata polttoon. Tämä tulee huomioida myös lainsäädännön soveltamisessa Suomessa.

Luonnonsuojeluliitto iloitsee lisäksi siitä, että EU ottaa vastuuta maailman metsistä. Komissio lupaa esittää vuonna 2021 uutta lainsäädäntöä ja muita toimenpiteitä metsäkadon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien tuotteiden kaupan pysäyttämiseksi ja minimoimiseksi EU:n sisällä. Komissio haluaa myös tehostaa jäljellä olevien vanhojen metsien suojelua.

MTK: Kelvoton soppa

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n mielestä strategiassa esitetyt keinot ja toimenpiteet eivät ole suomalaisen maa- ja metsätalouden tai maanomistajien kannalta tasapainoisia eivätkä hyväksyttäviä. Se pitää strategiaa ”hyvistä aineksista valmistettuna kelvottomana soppana”.

MTK kertoo tiedotteessaan kannattavansa luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen liittyvää päätavoitetta ja pitää biodiversiteettihaasteiden ratkaisemista tärkeänä myös EU-tasolla, mutta pitää strategian maa- metsätalouteen sekä biotalouteen liittyviä näkökulmia kapeina.

Metsä- ja maataloutta ei MTK:n mukaan pidä käsitellä kapeasti vain luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, sillä niillä on ratkaiseva merkitys kestävän kehityksen ja EU:n Green Deal -ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

– Laajasti hyvinvointia tuottavan luonnonvarojen kestävän käytön merkitystä ei ole uudessa EU:n biodiversiteettistrategissa tunnistettu. Pääosin rajoitelähtöinen strategia on merkittävä riski vastuullisen maa- ja metsätalouden mahdollisuuksille tuottaa ja edistää kestäviä ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tiedotteessa.

– Komissio unohtaa, että kestävää kiertotaloutta ei ole ilman kasvavaa biotaloutta. Komission esittämä strategia on lahja fossiilitaloudelle ja isku ilmastotavoitteille, sanoo Marttila.

MTK pitää ”Suomen näkökulmasta haasteellisena” turvemaiden tiukkaa suojelua, kaikkien vanhojen metsien tiukkaa suojelua sekä luonnonläheiseen metsätalouteen siirtymistä koskevaa ohjeistusta. Maatalouden osalta eniten huolta aiheuttavat kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämiseen liittyvät tavoitteet.