Lehtikuva/Markku Ulander

Yhdistävä tekijä on heikko työmarkkina-asema.

Koronakriisissä erottuu koko ajan uusia ryhmiä, joihin osuva isku on erityisen kova. Sellaisiksi on tähän mennessä tunnistettu muun muassa asunnottomat ja päihdeongelmaiset.

Taloudellisesti muita enemmän kärsivät heikossa työmarkkina-asemassa olevat, kertovat tuoreet tiedot.

Kelan tilastojen mukaan työttömyysturvahakemukset lähtivät voimakkaaseen kasvuun heti maaliskuussa. Kelaan on tullut 16.3. jälkeen yhteensä 144 000 uutta työttömyysturvahakemusta, 84 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona, Kelan tutkijat kertovat laitoksen tutkimusblogissa.

Kelan tilastoista näkyy, että koronan vuoksi lomautettuja ja työttömäksi jääneitä on erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä.

Myös perustoimeentulotuen tarve on kasvanut koronakriisin aikana. Hakemusten perusteella kriisi on iskenyt varsinkin nuorten ja erityisesti nuorten naisten toimeentuloon. Uusien perustoimeentulotukea saaneiden alle 25-vuotiaiden naisten määrä kasvoi 70 prosenttia ja 25–35-vuotiaiden 92 prosenttia verrattuna edellisvuoden huhtikuuhun.

ILMOITUS

25–34-vuotiaiden miesten hakemukset lisääntyivät 60 prosenttia ja alle 25-vuotiaiden miesten 58 prosenttia.

”Työmarkkina-asemaan liittyvä epävarmuus, alle 25-vuotiaita koskevat työttömyysturvan tiukemmat ehdot sekä säästöjen ja varallisuuden vähyys johtavat normaalitilanteessakin siihen, että nuoret ovat yliedustettuina toimeentulotuen saajien joukossa. Koronakriisi on tehnyt todeksi nämä nuoruuteen liittyvät toimeentulon haasteet”, Kelan tutkijat kirjoittavat.

”Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat nyt nuoret, ja erityisesti nuoret naiset, mihin on syytä kiinnittää huomiota kriisiä ja sen seurauksia ratkottaessa”, he evästävät päättäjiä.

2 000 euron verollinen kertatuki

Tampereen yliopiston tutkijoiden mukaan myös itsensätyöllistäjät, jotka muutenkin ovat heikoimmassa asemassa, ovat koronakriisin väliinputoajia.

Itsensätyöllistäjiä ovat yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat joilla on toiminimi, freelancerit jotka voivat olla joko työsuhteessa tai toimia yrityksen tai toiminimen kautta, sekä apurahansaajat. He eivät ole palkansaajia eivätkä yrittäjiä, siksi itsensätyöllistäjät ovat väliinputoajia myös lainsäädännössä ja tilastoinnissa.

Palkansaajilla on koronakriisissä oikeus tartuntatautiin sairastuessaan tai lääkärin määräämään eristykseen joutuessaan täyttä palkkaa vastaavaan tartuntatautipäivärahaan. Yrittäjille alettiin poikkeustilanteessa maksaa väliaikaista työmarkkinatukea. Aiemmasta käytännöstä poiketen työmarkkinatuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.

Itsensätyöllistäjille luotiin koronakriisissä tuki, jonka hakeminen tai saaminen ei ole itsestään selvää. Joidenkin itsensätyöllistäjien on mahdollista hakea valtion rahoittamaa, mutta kuntien kautta haettavaa yksinyrittäjien tukea, joka maksetaan 2 000 euron kertakorvauksena. Tuki on veronalainen ja sen saamiselle on monia ehtoja.

Tutkijat kysyvät Politiikasta.fi-verkkolehdessä, miten paljon 2 000 euron verollisella korvauksella voi kattaa päätoimisen yritystoiminnan kuluja, kun poikkeustilanne on tyrehdyttänyt liiketoiminnan joko osittain tai kokonaan? Heilläkin voi olla tilavuokria ja investointeja maksettavanaan.

Ratkaisu olisi perustulo

Kun on poliittista tahtoa, yrittäjille ja yrityksille löytyy tukia nopeastikin.

”Sen sijaan jäykkä jaottelu palkansaajiin ja yrittäjiin hankaloittaa toimenpiteiden käytäntöönpanoa. Siitä seuraa hankaluuksia niiden ihmisten toimeentulolle, jotka ovat käyttäneet kekseliäisyyttään ja rakentaneet oman toimeentulonsa usean työ- ja ansaintamuodon varaan”, tutkijat kirjoittavat.

Heidän mukaansa perustulo näyttää itsensätyöllistäjien kannalta parhaalta ratkaisulta mikäli heidän asemaansa ja sosiaaliturvaansa turvata muilla keinoin.

”Tällöin kaikilla olisi neutraali pohjatulo, jonka päälle olisi mahdollista ansaita tuloja ilman, että niiden hankinta useista lähteistä vaikeuttaisi kohtuuttomasti elämää.”