Lehtikuva/Ritva Siltalahti

430 miljoonaa euroa on summa, joka Finnwatchin koordinoiman kampanjan mukaan jää valtiolta saamatta.

Profiiliaan voimakkaasti parin viimeksi kuluneen vuoden aikana nostanut Keskuskauppakamari lähti viime viikonloppuna tykit jyskyen upottamaan yli 30 kansalaisjärjestön #430 miljoonaa -kampanjaa. Finnwatchin koordinoima kampanja vaatii päättäjiltä ripeitä toimia verovälttelyn kitkemiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan kampanja on yrittäjien ja yritysten vastainen.

”Esitetään rehellisten suomalaisten yrittäjien ja yritysten verotuksen kiristämistä lähes puolella miljardilla eurolla.”

Ilmeisesti ensimmäiset vastavalkeat sytytti Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää perjantaina.

Sen jälkeen keskuskauppakamarilaiset twiittasivat koko viikonlopun aiheesta. Heidän mukaansa koko sana verovälttely on väärin, koska yritykset maksavat veroja niin kuin laissa on säädetty. Kiivailu asian ympärillä jatkuu koko ajan.

ILMOITUS

430 miljoonaa -kampanjassa on mukana ammattiliittoja ja keskusjärjestöistä SAK ja STTK.

Monet keskuskauppakamarilaisten provosoimat yrittäjät ovat uhanneet lopettaa lahjoituksensa Luonnonsuojeluliitolle ja Suomen lähetysseuralle, koska nekin ovat kampanjassa mukana. Myös uhkauksia kirkosta eroamisesta kampanjan takia on esitetty.

Toiset ovat kysyneet, ovatko myös esimerkiksi henkilöverotuksen työmatka- ja tulonhankkimisvähennys verovälttelyä. Tai halvan viinan matkustajatuonti Virosta.

VM:n työryhmä laski hinnan

Luku 430 pohjautuu kampanjan mukaan valtiovarainministeriön laatimiin arvioihin eräiden verovälttelynä pidettyjen toimien vaikutuksista verotuloihin. Niistä kolmelle on olemassa hinta.

Fiskaalisesti isoin on tulomuunto, joka johtuu listaamattomien yhtiöiden veroedusta. Suurituloisen on huomattavasti edullisempaa laskuttaa tekemästään työstä oman yhtiönsä kautta ja nostaa yhtiöstä osinkoja kuin saada sama kompensaatio normaalina palkkatulona. Ongelman on todennut muun muassa yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä valtiovarainministeriön raportissa vuonna 2017.

Työryhmä esitti malliin korjausta, joka sen mukaan lisäisi valtion verotuloja 288 miljoonaa euroa.

Finnwatchin maaliskuussa julkaiseman selvityksen mukaan listaamattomien yhtiöiden veroedusta pääsevät nauttimaan lähinnä vain suurituloiset miehet.

140 miljoonan euron potti tulisi kampanjan mukaan korkovähennysrajoituksia kiristämällä ja vielä 6 miljoonaa veronkiertoa koskevien sanktioiden palauttamisella entiselle tasolle. Niitä lievennettiin edellisen hallituksen aikana.

Lisäksi kampanjassa mainitaan 11 muuta toimenpidettä ilman euromääräistä arviota.

Suurin osa yrittäjistä ei hyödy

Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér kiistää ehdottomasti, että kampanja olisi suunnattu yrityksiä tai yrittäjiä vastaan. Hänen mukaansa on yhteiskunnan ja yrittäjien etu, ettei veropohjassa ole aukkoja eikä verotusta pysty välttelemään.

– Silloin tasoitetaan tätä kenttää kaikille yrittäjille. On myös yrittäjien etu, että verojärjestelmää korjataan oikeudenmukaiseksi.

Moni yrittäjä on kertonut loukkaantuneensa verovälttely-sanasta. Finérin mukaan kampanjassa ei syyllistetä ketään vaan nostetaan esiin epäkohtia Suomen ja kansainvälisestä verolainsäädännöstä. Kampanja on suunnattu päättäjille, joiden toivotaan korjaavan tiedossa olevia ongelmia.

Yrittäjille kampanjaa ei ole suunnattu, Finér sanoo, mutta toteaa, että ”totta kai tällaisessa vastakampanjassa pyritään sellaista kuvaa luomaan”.

– Suurin osa tavallisista yrittäjistähän ei hyödy millään lailla verolainsäädännön ongelmakohdista.

Finnwatchin maaliskuussa julkaiseman selvityksen mukaan listaamattomista yhtiöistä nostetaan huojennettuja osinkoja vuosittain yli 2 miljardia euroa, josta yli 1,5 miljardia on osingonsaajille verovapaata tuloa.

– Suurituloisin kymmenys nostaa yli 74 prosenttia kaikista huojennetuista osingoista, mikä tarkoittaa tälle ryhmälle 1,1 miljardin euron verovapaita tuloja, Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen totesi tuolloin.

Alimmissa tuloluokissa huojennetuissa osinkotuloissa puhutaan satasista, ylimmissä niitä nostetaan yleisesti maksimimäärä, joka on 112 500 euroa.

Lain mukaista, mutta hengen vastaista

Listaamattomien yritysten osinkohuojennus on todettu ongelmalliseksi monissa muissakin selvityksissä kuin valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportissa.

– Meidän näkemyksemme ovat linjassa lukuisten asiantuntijaraporttien näkemysten kanssa. Tuskinpa VM:n asiantuntijatyöryhmiä tai hallituksen omaa valtiosihteerityöryhmää syytetään yritysvastaisuudesta, jos he toteavat, että tämä järjestelmä on ongelmallinen ja epäoikeudenmukainen, sanoo Finér.

Myös itse sana ”verovälttely” on herättänyt kampanjan kriitikoiden keskuudessa pahaa mieltä. Sonja Finér sanoo, että sitä on käytetty vuosikausia eduskunnassa, verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikössä ja mediassa.

– Verovälttely tarkoittaa toimintaa, joka on lain mukaista, mutta joka jollain tavalla käyttää hyväksi laissa olevia puutteita lain hengen vastaisesti.

Termiä on käytetty myös kansainvälisissä yhteyksissä.

– Olemme huvittuneina seuranneet tätä keskustelua viikonlopun aikana, kun samat henkilöt, jotka ovat itsekin käyttäneet tätä termiä, ovat yhtäkkiä täysin tietämättömiä siitä, mitä se tarkoittaa. Kyse on siis laillisesta toiminnasta, mutta sitä ei voida pitää hyvänä, koska laissa on puutteita.

Hallitusohjelmasta puuttuu, mutta...

Ainakaan listaamattomien yhtiöiden veroetuun ei olla tälläkään vaalikaudella puuttumassa. Keskustan ja RKP:n vaatimuksesta asiaa ei saatu hallitusohjelmaan.

Finnwatchin Finérin mielestä asia ei ole sillä taputeltu, että mainintaa ei ole hallitusohjelmassa. Hän muistuttaa, että viime syksynä työ- ja elinkeinoministeriön yritystukityöryhmä, jossa mukana olivat kaikkien hallituspuolueiden valtiosihteerit, totesi yksimielisesti, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmä on huono ja tulisi korjata. Työryhmä suosittelee asian esiin nostamista tällä hallituskaudella.

Finér kysyy, miksi ei nostettaisi nyt, kun on koronakriisi, yritykset tarvitsevat tukea ja siihen on ongelmia löytää rahoitusta.

– Tämä tulisi nyt nostaa keskusteluun ja siihen meidän kampanjamme pyrkii. Haluamme korjata myös muut verolainsäädännön puutteet.

Hän uskoo, että kampanjasta on nyt synnytetty valtava kohu juuri siksi. Pelätään poliittista riskiä, että osinkoverotus ja muut veropohjan tiivistämiseen tähtäävät toimet nousevat hallituksen pöydälle. Viimeksi sitä esitti työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmä 8.5.

Finérin mukaan Finnwatch on pelkästään tyytyväinen Keskuskauppakamarin nostattamasta laajasta yhteiskunnallisesta keskustelusta. Ilman sitä kampanja ei olisi saanut näin suurta näkyvyyttä.

– Me emme pelkää keskustelua.

Kokoomusnuorillakin vastakampanja

430-kampanjaa on arvosteltu myös siitä, että mukana ei ole vaatimusta ay-liikkeen ja muiden yhteisöjen osinkotulojen verovapauden poistamisesta. Kokoomusnuorista lähtöisin olevassa vastakampanjassa sanotaan, että ay-liikkeen verovälttely maksaa 500 miljoonaa euroa vuodessa. Siinä ei mainita, että samasta veroedusta nauttivat myös työnantajajärjestöt ja että ainakin SAK on ollut valmis luopumaan siitä, mutta työnantajien puolelta vastaavia aloitteita ei ole kuulunut.

Sonja Finér sanoo, että asia ei ole kampanjan vaatimuslistalla, koska sitä koordinoivalla Finnwatchilla ei ole ollut siihen toistaiseksi omaa tutkimukseen perustuvaa kantaa.

– Vaikka meillä ei olekaan siihen järjestönä kantaa, usealla muulla kampanjassa mukana olevalla järjestöllä on. Muun muassa SAK ja Tehy kannattavat verovapaiden yhteisöjen osinkotulojen lähdeveroa. Kampanjamme peräänkuuluttaa veropohjan aukkojen tilkitsemistä ja esitetty lähdevero on siten periaatetasolla 430-kampanjan yleisten vaatimusten mukainen.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!