Lehtikuva/Timo Aalto

Turve työllistää Suomessa suoraan muutamia tuhansia ihmisiä.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) aiheutti pienen kohun viikonloppuna. Tuppurainen väläytti Helsingin Sanomain haastattelussa, että turpeen alasajo saattaa lykkääntyä koronakriisin vuoksi.

Tuppurainen itse puhui aikalisästä turpeelle.

– Toki keskustelu käydään ilmastopolitiikkaa vasten, mutta turpeella voi olla sen kaltaisia huoltovarmuusaspekteja, joita ei voi noin vain sivuuttaa, Tuppurainen sanoi.

”Hallituksen koossapysyminen ja legitimiteetti on riippuvainen uskottavasta ilmastopolitiikasta.”

Pian HS:n haastattelun julkaisun jälkeen hallituskumppaneista niin vasemmistoliitosta kuin vihreistä älähdettiin kommentille. Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä kirjoitti Twitterissä, että turpeelle ei ole luvassa mitään jatkoaikaa.

– Ainoa kestävä tie ulos koronasta on vihreä elvytys. Hallituksen koossapysyminen ja legitimiteetti on riippuvainen uskottavasta ilmastopolitiikasta. EU:n siirtymätuki Suomessa on nimenomaan turpeen alasajoon, Kivelä kirjoitti.

ILMOITUS

Kivelä painottaa KU:lle, että turve on fossiilinen polttoaine, ja niiden aika on auttamatta ohi.

– Ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka ei ole kadonnut yhtään mihinkään.

Hän myös muistuttaa hallitusohjelman linjauksesta, jonka mukaan viiden hallituspuolueen yhteinen näkemys on tehdä Suomesta fossiilivapaa hyvinvointivaltio.

– Se pätee edelleen. Siksi turpeen poltosta on luovuttava ja luovutaan, Kivelä toteaa.

Kivelä nosti myös esiin turpeen verotuen, johon hallitus ei alkuvuodesta pidetyssä ilmastokokouksessa tehnyt muutoksia.

– Myös turpeen verotuki näyttäytyy tässä tilanteessa vain entistä huonommalta. Esimerkiksi jopa Vesa Vihriälän talousryhmä totesi hyvin suoraan, että nyt ”olisi syytä päästä eroon haitallisista verotuista, jotka esimerkiksi suosivat liikenteen ohella suurinta päästölähdettämme eli turpeen polttoa, Kivelä totesi Facebook-kirjoituksessaan.

Turpeen energiakäyttöä tuetaan merkittävästi joka vuosi. Vuonna 2018 sen verotuki oli 180 miljoonaa euroa, ja tälle vuodelle verotuen määrä on noussut 196 miljoonaan.

Antti Yrjönen

Vasemmistoliitosta myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki tyrmäsi Tuppuraisen kommentit.

Suuret päästöt pienellä tuotannolla

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) huomautti Helsingin Sanomille, että ilmastonmuutosta ei ole peruttu eikä hallituksen turvekannassa ole mikään muuttunut. Hallitusohjelmassa linjataan, että turpeen energiakäyttö pitäisi vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan turpeen osuus Suomen energiatuotannosta on noin kuusi prosenttia. Se kuitenkin aiheuttaa noin 12 prosenttia Suomen ilmastoa lämmittävistä päästöistä.

Reilu siirtymä turvaa työpaikat

Arhinmäki kiinnitti Facebook-kirjoituksessaan huomiota, että turve on Tytti Tuppuraisen kotiseudulla Pohjois-Pohjanmaalla paitsi merkittävässä roolissa energiantuotannossa myös suhteellisen merkittävä työllistäjä.

– Tällaisilla alueilla täytyy varmistaa, että siirtymä hiilineutraaliin hyvinvointivaltioon tapahtuu oikeudenmukaisesti. Ei voi olla niin, että turpeen käytön loppuessa ihmiset jäävät työttömiksi ja oululaiset kodit kylmiksi.

– Esimerkiksi EU:n Just Transition Fundista voidaankin tukea esimerkiksi turvealan työntekijöitä, kun turpeen energiakäyttö valtion päätösten johdosta tulee vähentymään. Nykyisten turvetyöpaikkojen tilalle pitää luoda ilmastotyöpaikkoja, Arhinmäki paalutti.

Turpeen työllisyysvaikutuksista väännettiin myös viime eduskuntavaalien alla. Tuolloin Yle viittasi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n vuonna 2010 tekemään selvitykseen.

– Työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta tehdyssä VTT:n selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) turvetuotannon kokonaistyöllisyysvaikutukseksi arvioitiin 12 350 henkilötyövuotta. Tästä suorien työllisyysvaikutusten osuus oli 4 155 henkilötyövuotta, Yle kertoi.