Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Meillä on pitkästä aikaa hallitus, joka nauttii kansalaisten suuren enemmistön luottamusta. Tätä luottamusta vahvistaisi vaalilupausten mukainen toiminta Suomen rauhanajan suurimmassa, kymmenen miljardin asekaupassa, HX-hankinnassa. Tähän saakka uusien monitoimihävittäjien ostosta on käyty keskustelua julkisuudessa lähinnä puolustushallinnon ehdoilla.

Vuosi sitten vaalien alla SDP kertoi, että uskottava ilmapuolustus on turvattava ja hävittäjähankinnassa pyritään nimenomaan tiettyyn suorituskykyyn.

Sanna Marinin mukaan kyse on kokonaisratkaisusta. Hankittavien koneiden määrä ei voi olla vielä kiveen hakattu, vaan määrä päätetään, kun tarjouspyyntöihin on saatu vastaukset ja eri vaihtoehdot kartoitettu.

Todelliset turvallisuusuhat eivät ratkea asevarustelua kiihdyttämällä.

Vasemmistoliitto ilmoitti kaipaavansa hävittäjähankinnoista kriittistä keskustelua.

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan hävittäjien lukumäärä 64 ei ole mikään ”taivaasta pudonnut totuus”. Kuulostaa yllättävän järkevältä Halla-ahon lausumaksi. Minusta olisi noloa, jos oppositio osoittautuisi viisaammaksi kuin hallitus, kun päätöstä hävittäjistä aikanaan tehdään.

ILMOITUS

Viimeisimmän Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidemittauksen mukaan (tiedote 1/2020) Nato-jäsenyyden vastustus on noussut yhtä korkealle kuin ennen Ukrainan kriisiä. Erityisesti vihreiden keskuudessa muutos on selvä, 65 prosenttia vastustaa Naton jäsenyyttä. Muissa hallituspuolueissa vastustajia on vielä enemmän.

Tämän kansalaismielipiteen soisi näkyvän hävittäjäkaupassa. Naton sotilasoperaatioihin yhteensopivasta koneesta luopuminen vahvistaisi kansalaisten kaipaamaa sotilaallista liittoutumattomuutta ja lujittaisi hallituksen kannatuspohjaa. Onhan nimittäin vaarana, että harkitsemattoman ratkaisun seurauksena Suomi vedetään mukaan Baltian puolustukseen tai muihin Naton kansainvälisiin operaatioihin. Silloin voimme joutua suurvaltapolitiikan pelinappulaksi.

Todelliset turvallisuusuhat, ilmasto- ja ympäristökriisi ja alueelliset sodat ja niiden aiheuttama pakolaiskriisi eivät ratkea asevarustelua kiihdyttämällä. Tarvitaan neuvotteluja aseriisunnan ja toisenlaisen politiikan toteuttamiseksi. Suomi voisi olla aloitteellisempi Itämeren alueen vakauden edistämisessä.

Hannu Ketoharju
Juuka