Hallituksella on ollut kansalaisten vankka luottamus koronaepidemian rajoitustoimille. Epidemian edetessä erilaiset näkemykset leviämisestä ja hallinnasta ovat lisääntyneet.

Hallitusta on vaadittu asettamaan selkeät tavoitteet. Vaatimus on looginen.

Tartunnan saaneiden, sairastuneiden, parantuneiden tai kuolleiden määrät ovat ymmärrettäviä. Niitäkin tosin tulkitaan monella tavalla. Vertailua tehdään sellaisten maiden lukuihin, joissa muun muassa väestön ikärakenne, kulttuuri ja terveydenhuolto poikkeavat Suomesta.

Hämmennystä herättävät eri skenaariot. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on todennut, ettei hallitus ole ottanut kansliapäällikkö Martti Hetemäen työryhmän raportissa esitettyjä skenaariota hallituksen päätöksen pohjaksi sellaisenaan. Tästäkin vallitsee epäselvyyttä. Työryhmä oli arvovaltainen, mutta hallitus on tehnyt omat linjauksensa.

Ei ole ihme, että epidemian leviämisskenaarioiden tulkinnoissa puurot ja vellit menevät sekaisin. Nostin kädet pystyyn kuunnellessani THL:n webbiseminaaria skenaarioiden rakentamisesta. Monen asiantuntijan(kin) tuntuu olevan vaikea mieltää, että pandemiaan liittyy valtava määrä epävarmuuksia. Väistämättä tämä vaikuttaa hallituksen tavoitteiden asettamiseen.

ILMOITUS

Hallitus on varovainen lupauksissaan ja linjauksissaan, koska epidemiatilanne voi muuttua nopeastikin.

On hyvä, että demokratiassa keskustellaan siitä pyrkiikö hallitus estämään, hallitsemaan vai pitäisikö epidemia tukahduttaa. Kansalaisten korvissa tämä kuulostaa semanttiselta saivartelulta.

Jokainen toivoo välttävänsä sairastumisen. Sairastunut taas toivoo hoidon pelaavan tehokkaasti.

Kirjoittaja on Kansan Uutisten päätoimittaja.


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 30 €/3 kk + sähköinen digilehti 3 kuukaudeksi 4,90 €.