Tällä viikolla korona on levinnyt Venäjällä nopeammin kuin missään muualla maailmassa, ensi viikolla Venäjällä on todennäköisesti enemmän tapauksia kuin missään muualla Yhdysvaltoja lukuunottamatta.
Kuolemantapauksia ei ole samassa suhteessa, niitä on ilmoitettu vain 2 000. Ehkä kuolemantapauksia tilastoidaan huonosti tai salaillaan, kenties Venäjällä leviää vaarattomampi muunnos tai väestön vastustuskyky koronaviruksia vastaan on parempi.
Putin on vierittänyt vastuun torjuntatoimista alueellisille viranomaisille, ja hänen suosionsa on taudin myötä alempana kuin koskaan. Levada-keskuksen huhtikuun lopulla tekemässä mielipidemittauksessa 59 prosenttia vastaajista ilmoitti hyväksyvänsä presidentin toiminnan, 33 prosenttia ei hyväksynyt.
On epäselvää, mikä perustuslaki on nyt voimassa.
Toisaalta suosio on yhä korkea, vaikka venäläisten tulot länsivaluutassa ovat edelleen keskimäärin 25–30 prosenttia pienemmät kuin ennen Ukrainan sotaretken alkua.
Venäjän talous on riippuvainen öljystä, mutta sillä on varaa isoonkin kriisiin: ennen koronaa Venäjän julkinen velka oli alle 15 prosenttia kansantuotteesta. Nettomääräisesti velkaa ei ollut lainkaan, koska valtiolla oli rahastoja saman verran.
Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon on varastoitu öljyrahaa 160 miljardin dollarin verran. Valtiovarainministeri Anton Siluanov on ilmoittanut, että noin kuudesosa rahaston varoista on tarkoitus käyttää epidemian vahingoittaman talouden tukeen.
Aluksi rahaa luvattiin vain yrityksille, mutta maanantaina Putin lupasi tukea myös kansalaisille, esimerkiksi verohelpotuksia ja erityistukia lapsiperheille. 30. maaliskuuta alkaneiden virallisten ”palkallisten vapaapäivien” tarkoitus oli laittaa työnantajat maksamaan täysi palkka lomautuksista huolimatta, mutta työnantajat ovat laistaneet tästä.
Coronavictims.ru-sivusto tilastoi pandemian aiheuttamia ongelmia, jotka eivät johdu suoraan sairastumisesta. Tyypillisiä ongelmia ovat esimerkiksi huijaukset, terveydenhoidon ongelmista puhuvien vaientaminen, ongelmat kulkulupien jakamisessa ja poliisin mielivalta kadulla liikkuvia kohtaan, liikkumisen syistä riippumatta.
20. huhtikuuta Googlen karttasovellusta vastaavassa Yandexissa järjestettiin virtuaalinen mielenosoitus, jossa koronan torjuntatoimiin tyytymättömät täyttivät hallintorakennusten virtuaaliympäristön vihaisilla kommenteilla.
Pohjois-Ossetian Vladikavkazissa protestoitiin kaduilla. Salaliittoteoreetikko, neuvostonostalgikko ja oopperalaulaja Vadim Tšeldiev kutsui ihmisiä protestoimaan rajoitustoimia ja paikallisia viranomaisia vastaan. Viranomaiset hajottivat 3 000 hengen mielenosoituksen ja heittivät Tšeldievin vankilaan.
Samaan aikaan Venäjällä ei tiedetä, mikä perustuslaki maassa on voimassa. Putin allekirjoitti jo maaliskuussa perustuslain muutokset, jotka mahdollistavat presidentinkausien jatkumisen vuoteen 2036 saakka. 22. huhtikuuta oli tarkoitus järjestää kansanäänestys uudesta perustuslaista, mutta sitä on lykätty eikä uusi päämäärä ole tiedossa.
Kansanäänestyksellä ei kuitenkaan ole mitään perustuslaillista asemaa, joten entisen perustuslain mukaan entinen perustuslaki on jo kumottu.
Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta.