All Over Press

Joulukuun vaalien murskavoiton ja tammikuisen EU-eron jälkeen Britannian oikeistopopulistihallituksella meni hyvin. Koronavirus kuitenkin osoitti, että asiantuntijatiedon hylkäämisellä on vakavat seuraukset.

Boris Johnsonin noustua Britannian konservatiivipuolueen johtoon ja pääministeriksi viime vuoden heinäkuussa Britannian EU-eroa ajavilla konservatiiveilla meni pitkästä aikaa hyvin. Karismaattinen Johnson vei puolueensa kannatuksen nousuun ja voitti joulukuun parlamenttivaalit.

Maltilliset konservatiivit saivat mennä, ja Johnson täytti lähipiirinsä uskollisilla brexitin kannattajilla. Heistä eniten huomiota on herättänyt neuvonantaja ja EU-erokampanjaa johtanut Dominic Cummings, jonka valtaa määrätä myös muiden ministeriöiden asioista on kritisoitu.

– Dominic Cummingsista on tullut politiikan mörkö, toteaa vanhempi tutkija Nicholas Allen Lontoon Royal Holloway-yliopistosta.

Johnson kuuluu koronan uhkaa vähätelleisiin populistijohtajiin.

– Hänelle luultavasti sopii rakentaa mainetta kaikkivoipana ja korvaamattomana neuvonantajana.

Nicholas Allen kuitenkin huomauttaa, että brittipääministerien neuvonantajia on historian saatossa ennenkin kritisoitu siitä, että heillä on liikaa valtaa.

ILMOITUS

Laumasuojan arkkitehti

Lehtitietojen mukaan Cummings vaikutti myös Britannian koronaviruslinjaan. Sunday Times -lehden mukaan vielä helmikuun lopussa Cummings oli luonnehtinut hallituksen strategian olevan taudin leviämisen kautta syntyvä immuniteetti: ”Laumasuoja, talouden suojeleminen, ja jos se tarkoittaa että joitakin eläkeläisiä kuolee, harmi”.

Pääministerin kanslia on kiistänyt tiedon, mutta Sunday Timesin ministeritason lähteitä pidetään luotettavina. The Guardian -lehti taas paljasti, että Cummings on osallistunut hallitusta neuvovien tieteellisten asiantuntijoiden ryhmän kokouksiin, hallituksen mukaan kuitenkin vain tarkkailijan roolissa.

Maaliskuun puoleenväliin mennessä oli selvää, että laumasuojastrategian saavuttamiseksi kuolleet mitattaisiin sadoissa tuhansissa. Cummings ja muu hallituksen sisäpiiri käänsivät kurssin täysin ja kielsivät ulkona liikkumisen muista kuin välttämättömistä syistä.

Poliisi on valvonut ihmisten liikkeitä autojen rekisterikilpien tunnistuksella sekä kameralennokein, mikä on herättänyt laajaa keskustelua valvonnan mittasuhteista ja poliisin toimivaltuuksista.

Boris Johnson itsekin sai koronavirustartunnan ja oli sen vuoksi sairaalahoidossa.

Asiantuntijoiden arvo nousi

Johnson ei ole ainut koronaviruksen uhkaa vähätellyt populistijohtaja. Häntä onkin brexit-kampanjasta lähtien verrattu Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin.

Nicholas Allen näkee Johnsonin ja Trumpin kampanjatyyleissä samankaltaisuuksia. Hän mainitsee ”kansa vastaan parlamentti” -vastakkainasettelun, jota Johnson rakensi hajottaessaan syyskuussa parlamentin, ettei se ehtisi käsitellä EU-eron lykkäystä ja näin seistä kansan tahdon tiellä. Yhtäläisyyksiä ovat myös entisten liittolaisten erottaminen puolueesta sekä uhkaukset mediaa ja oikeuslaitosta kohtaan.

Johnsonin hallitus on ilmoittanut aikeistaan rajoittaa kansalaisten oikeutta haastaa viranomaispäätösten laillisuus. Myös yleisradioyhtiö BBC:n rahoituksen heikentämistä on väläytelty, ja Johnsonilla ja Cummingsilla on ollut median edustajissa selkeät suosikkinsa, joille lausuntoja ja tietoa on annettu.

Allen kuitenkin huomauttaa, että konservatiivien on täytynyt pitää pintansa oikealta tulevaa brexit-puolueen johtajan Nigel Faragen uhkaa vastaan kun taas Trump on itse ollut Yhdysvaltojen ”Farage-hahmo”. Britannian EU-eron siirtymäaika on vuoden loppuun, ja on epäselvää, miten populismilinja kantaa sen jälkeen.

Brexit-neuvottelut ovat lykkääntyneet koronaviruksen takia, vaikka ulkoministeri Dominic Raab onkin tehnyt selväksi, ettei EU-erosta lipsuta. Britannia on jättäytynyt EU:n yhteisten koronavirustoimien kuten hengityskoneiden hankkimisen ulkopuolelle ja panostanut omiin hankintoihinsa.

Lehtikuva/Paul Faith

Vielä maaliskuussa Johnson vitsaili kutsuvansa hengityskoneiden hankintaa ”operaatio viimeiseksi hengenvedoksi”. Epidemian laajetessa sävy on kuitenkin vakavoitunut ja lääketieteelliset neuvonantajat ovat ottaneet suuremman roolin.

– On ollut helpotus nähdä asiantuntijat huomion keskipisteenä, toteaa viestinnän professori Jonathan Hardy Itä-Lontoon yliopistosta.

Hallitus on jatkanut vallan keskittämistä koronaviruksen varjolla.

Oikeistopopulistien retoriikka

Brexit-retoriikkaan on vahvasti kuulunut asiantuntijoiden leimaaminen valtaapitäviksi, jotka eivät palvele kansaa.

Vuonna 2016 Michael Gove, yksi brexit-kampanjan johtohahmoista ja nykyisen hallituksen ministeri, totesi brittien ”saaneen tarpeekseen asiantuntijoista”.

Asiantuntijoiden sijasta brexit-oikeisto on nojannut yksinkertaisiin iskulauseisiin kuten ”Take back control” (valta takaisin) tai ”Get Brexit done” (saadaan brexit valmiiksi).

– Meillä on enemmistönä oikeistolainen kaupallinen lehdistö, Hardy sanoo.

– BBC:n pitäisi tasapainottaa sitä, mutta viime vuoden vaaleissa se epäonnistui. Työväenpuolueen politiikka leimattiin radikaaliksi, kun taas konservatiivien lupauksia terveydenhuollon menolisäyksistä ei tarkasteltu niin kuin olisi kuulunut.

Hardy katsoo asiaa propagandan historian läpi.

– Voimme löytää pitkän linjan demokratianvastaista ajattelua, joka on näkynyt natsipropagandassa ja autoritaarisessa vallankäytössä. Se edistää välineenä kerrontaa, sivuuttaa todisteita ja asioiden lähempää tarkastelua ja panee liikkeelle ylemmyydentunnetta, vihaa ja pelkoa.

– Näitä piirteitä näemme valeuutisissa, mutta myös oikeistopopulistien informaationhallinnassa Donald Trumpista, Jair Bolsonarosta ja Viktor Orbánista aina Boris Johnsonin vaalikampanjointiin. Joko liikumme siihen suuntaan, tai sitten demokraattiseen suuntaan, jossa kunnioitamme totuutta, rohkaisemme asioiden lähempää tarkastelua, tiedonvälitystä ja ihmisten ottamista mukaan päätöksentekoon.

Poikkeustilanteessa tiedonvälitys on kuitenkin arvossaan.

– Koronavirus on muuttanut kaiken, Hardy sanoo BBC:n alasajon uhasta.

Koronalaki keskittää valtaa

Britannian hallitus on jatkanut vallan keskittämistä koronaviruksen varjolla. Maaliskuun lopussa hyväksyttiin ihmisoikeus- ja vammaisjärjestöjen kritisoima koronaviruslaki.

Laki poistaa kunnilta velvoitteen järjestää hoivapalveluita paitsi, jos se rikkoisi niitä tarvitsevien ihmisoikeuksia. Laki heikentää mielenterveyspotilaiden oikeusturvaa tilanteissa, joissa heitä epäillään rikoksesta, ja antaa valtuudet rajojen sulkemiseen ennalta määräämättömäksi ajaksi sekä kokoontumisten rajoittamiseen.

Laki mahdollistaa myös vaalien siirtämisen tai perumisen. Toukokuun paikallisvaalit onkin jo siirretty vuodella.

Ihmisoikeusjärjestö Libertyn mukaan lainsäädäntö on epätavallisen laaja ja käsittelee pandemiaa rikosoikeudellisena eikä terveydellisenä asiana. ”Näiden toimenpiteiden täytyy olla viimeinen vaihtoehto ja ne täytyy poistaa niin pian kuin mahdollista. […] Uusi laki on ilman epäilystäkään suurin rajoitus yksilön- ja yhteisille vapauksillemme sukupolveen”, Libertyn johtaja Martha Spurrer sanoi tiedotteessa.

Professori Hardy huomauttaa median keskittyneen kuvastoon kansallisesta hätätilasta niin paljon, että se on vienyt terää hallituksen toimien kyseenalaistamiselta, vaikka toteaakin sympatian covid-19-taudin sairastanutta Johnsonia kohtaan olevan ymmärrettävää.

– Kuolleisuusluvut Britanniassa tulevat kuulumaan Euroopan korkeimpiin. On todisteita valmistautumisen puutteesta resurssien ja suunnittelun kannalta sekä hallituksen toimien hitaudesta.