Lehtikuva/Emmi Korhonen

Näkökulma: Marin ei tiedottanut uusista linjauksista tai painopisteistä vaan avasi hallituksen kymmenen päivää sitten linjaamaa hybridistrategiaa. Pääministeri painottaa, että hallituksen alkuperäiset tavoitteet ovat edelleenkin voimassa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmoitti tänään tiedotustilaisuudessa hallituksen tavoitteen olevan, ettei koronaepidemia leviä Suomessa eivätkä ihmiset sairastuisi.

Hallituksen tavoite on estää viruksen leviäminen yhteiskunnassa, terveydenhuollon turvaaminen ja riskiryhmien suojaaminen. Samaan aikaan puretaan hallitusti rajoituksia ja seurataan purkutoimien vaikutusta epidemiaan.

Hallitukselta on haluttu tavoitetta R-lukuun, joka kertoo tartuntojen leviämisestä, mutta hallitus ei halua ripustautua yhteen mittariin.

Jatkossa eletään rinta rinnan taudin kanssa, kunnes saadaan koronavirusta vastaan tehoava rokote.

Marin painottaa, että hallituksessa seurataan kokonaistilannetta. Tämä on ollut vaikea ymmärtää. Itse taudin lisäksi arvioidaan inhimillisiä ja taloudellisia seurauksia.

Nyt epidemia on hiipumassa

Tartuntoja on vähemmän kuin sairaudesta paranevia. Sairaalaan ja tehohoitoon joutuvien määrän arvioidaan vähenevän seuraavan viikon aikana.

ILMOITUS

Mutta hallitus varautuu jo syksyyn ja mahdolliseen taudin leviämiseen. Tätä varten lisätään testaamista nykyisestä 8 000:sta 10 000:een, vaikka nykyisellekään kapasiteetille ei ole kysyntää.

Oireettomia ei kannata testata, koska tautia esiintyy nykyisen tietämyksen mukaan harvakseltaan väestössä. Testi kertoo testaushetken tuloksen. Se ei anna suojaa päivääkään pidemmälle.

Koronaepidemian globaalista luonteesta johtuen sitä ei pystytä hävittämään Suomen toimin, vaikka koko maa pistettäisiin kiinni liikkumisrajoituksineen vaikkapa viideksi viikoksi.

Jatkossa eletäänkin rinta rinnan taudin kanssa, kunnes saadaan virusta vastaan tehoava rokote.

Taudin arvaamattomuus on arkea

Koronaviruksen kausivaihteluista ei ole tietoa. Epidemian on arvioitu menettävän tehoaan kesän aikana niin Suomessa kuin globaalisti. Tämäkään ei ole varmaa.

Covid-19-taudin kanssa eletään ensimmäistä kesää, joten varmuutta ei ole viruksen käyttäytymisestä.

Yllätyksiä voi aiheuttaa myös rypäsmäinen leviäminen. Epidemian alkuvaiheessa Kainuussa ei ollut yhtään tapausta. Yksi ravintolassa ollut sairastunut sai taudin leviämään Kainuussa.

Marin viittasi taudin luonteeseen perustellessaan valtakunnallisten rajoitusten merkitystä niilläkin alueilla, joissa tautia ei esiinny. On ollut vaikea ymmärtää, että miksi kaikki joutuvat kärsimään, kun korona jylläsi pääosin Uudellamaalla.

Poikkeus valtakunnallisten rajoitusten säätämisestä oli Uusimaa. Rajat suljettiin, jotta saatiin aikaa hoitopaikkojen järjestelyyn.

Kuolleita tavanomaisten vuosien tapaan

Suomessa on menehtynyt koronaviruksen takia ihmisiä. THL:n ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan kokonaiskuolleisuudessa vuosien välillä ei ole eroja.

Käsienpesu, hygienian parantuminen ja etäisyyden pitäminen ihmisten kesken ovat tehneet tehtävänsä. Nyt moniin infektiotauteihin ja tarttuviin tauteihin sairastutaan vähemmän.

Huonomaineiseen kausi-influenssaankin on sairastuttu huomattavasti vähemmän. Sitäkin sairastetaan joka vuosi tuhansittain, vaikka sitä vastaan on rokote. Sairastuneiden määrä on laskenut jo parin viime vuoden aikana.

Muissakaan Pohjoismaissa ei nähdä kokonaiskuolleisuuden muutosta lukuun ottamatta Ruotsia, jossa kokonaiskuolleisuus Puumalaisen mukaan on lähtenyt aika voimakkaaseen nousuun.

Paranevat luvut eivät poista pelkoja

Kuolemanpelko ja pelko hoidon riittävyydestä ovat edelleenkin isoja puheenaiheita. Tehohoitopaikkojen riittävyys puhuttaa, vaikka tällä hetkellä paikat riittävät hyvin, niin samaan aikaan varaudutaan myös mahdolliseen tarpeen kasvuun.

Maskien tai kasvosuojainten käyttö ja saatavuus puhuttavat ja jakavat mielipiteitä. Monimutkaisen epidemian typistäminen juupas eipäs -keskusteluksi maskipakosta luo tuntua ongelman hallitsemisesta.

Hallitus lupasi selvityksen maskeista, mikä toivottavasti rauhoittaa intohimoja. Jokaisella tuntuu olevan siitä käsitys, vaikka harva sitä haluaisi käyttää.

Yksi vaikeimmista eettisistä kysymyksistä on yli 70-vuotiaiden eristäminen. Ikäihmiset lasketaan riskiryhmään, mutta eristäytyminen on suositus. Jokainen voi toimia haluamallaan tavalla, vaikkapa tavata lapsenlapsiaan.

Eristyskuurin jälkeen paluu ei ole helppoa edes uuteen normaaliin turvaväleineen. En kadehdi niitä virkamiehiä, jotka laativat ohjeita ikäihmisten tapaamisiin.

Ihmiset ja olosuhteet ovat niin erilaisia, että yksiselitteisiä ohjeita on täysin mahdotonta antaa. Sama koskee ravintoloiden avaamista.