Lehtikuva/Mikko Stig

Elinkeinoelämän ajatuspajan mukaan ”kaikkien” on osallistuttava koronakriisin laskun maksuun, mutta käytännössä se leikkaisi vain palkansaajilta.

Samaan aikaan kun työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä esittelee satojen miljoonien eurojen tukipakettia yrityksille koronakriisissä, alkavat vaatimukset jo sovittujen palkankorotusten pienentämisestä. Ensimmäisenä asialle ehti EVA. Sen ekonomisti Sanna Kurronen esittää muitakin heikennyksiä tänään julkaistussa arviossa Tuomitut maksamaan .

Arvion lähtökohta on se, että nuorilla ei voi maksattaa sekä 1990-luvun laman, finanssikriisin että koronakriisin laskua. ”Kaikkien on osallistuttava maksamiseen.”

Kun lukee koko arvion, koronalaskun maksuun ei patistella kaikkia vaan lähinnä palkansaajia.

”Työllisyysasteen nostamista on jatkettava määrätietoisesti, jotta huoltosuhde pysyisi kestävällä tasolla. Erityisesti työttömyyseläkeputken, eli työttömyysturvan lisäpäivien, poisto on välttämätön uudistus iäkkäämpien työllisyysasteen nostamiseksi edelleen”, Kurronen aloittaa.

”Kotihoidontuen keston lyhentäminen ja vuorotteluvapaan poisto ovat myös tarpeellisia uudistuksia työn tarjonnan lisäämiseksi. Myös työttömyysjaksoja on lyhennettävä aktiivisemmalla työttömien neuvonnalla, lyhentämällä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa talouden elpyessä ja vaatimalla aktiivisuutta työnhakijalta”, hän jatkaa.

ILMOITUS

Ja lisää tulee:

”Ongelmallisia ovat myös juuri ennen kriisin puhkeamista monille aloille sovitut palkankorotukset. Noin 3,3 prosentin palkankorotukset seuraavan kahden vuoden aikana ovat liian korkeat, kun talous on romahtanut ja inflaatio hidastuu entisestään.”

Verotukseen ei voi koskea

Yksi keino on joukosta poissa: työn verotusta ei voida EVAn mukaan nostaa.

Myös kaikkea työhön ja tuotantoon kohdistuvaa verotuksen kiristämistä tulisi EVA-arvion mukaan välttää.

”Tämä koskee myös yhteisöveroa ja pääomatulojen verotusta, koska molemmat heikentävät kannustimia investointeihin.”

Rajattuaan muun muassa suurten pääomatulojen saajat laskun maksajista Kurronen päättää:

”Kaikkien on tehtävä osansa, jotta Suomi on hyvä maa elää sekä tämän hetken nuorille että tuleville sukupolville.”

Arvion taustalla on se, että velkaa ei voi enää kasvattaa. Viime vuonna velan korkokulut valtiolle olivat 1,9 miljardia euroa. Esimerkiksi neljän prosentin korkotasolla vuosittaiset julkisen velan korkomenot 180 miljardin velkapotille nousisivat yli seitsemään miljardiin euroon.

Kestävyysvajetta suurempi riski

Toisella tavalla sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta arvioi eilen Bios-tutkimusyksikkö.

EVAn lähtökohtana on velkaantumisen lisäksi kestävyysvaje.

Biosin tutkijoiden mukaan ”talouspolitiikkaa suunniteltaessa on kestävyysvajeen lisäksi arvioitava ainakin kestävyysvajeen umpeen kuromisen seurauksena heikentyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden riskejä, vanhentuneen ja korkeapäästöisen teollisuus- ja palvelurakenteen riskiä kansainvälisen markkinakilpailun ja tiukentuvien päästörajoitusten maailmassa sekä koronapandemian kaltaisten ja muiden ekologisten kriisien riskiä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta”.

Jos otetaan lähtökohdaksi riskianalyysu, tulevien vuosikymmenten talouspolitiikkaa ei Biosin mielestä voi ohjata ensisijaisesti kestävyysvajeajattelu.

”Esimerkiksi ilmastotoimissa epäonnistuminen voi muodostaa Suomen kansantaloudelle kestävyysvajetta suuremman riskin.”