Lehtikuva/Oleg Varov

Moskovan ulkopuolelle armeijan teemapuistoon on rakennettu Venäjän kolmanneksi suurin ortodoksinen katedraali Neuvostoliiton Hitlerin Saksasta saaman voiton kunniaksi. Kirkko oli tarkoitus avata 9. toukokuuta, mutta koronaepidemia lykkäsi avaamiseen tuonnemmaksi.

Uuteen kirkkoon mahtuu noin 6 000 ihmistä. Sen kuudesta kullatusta kupolista korkein yltää liki sadan metrin korkeuteen. Kirkko on ortodoksiseen tapaan somistettu sisältä Jumalan, Neitsyt Marian ja pyhimysten kuvilla.

Armeijan kirkkona se sisältää erilaista sotilaallista symboliikkaa. Kirkon portaissa on käytetty sulatettuja saksalaisten panssarivaunujen ja hävittäjäkoneiden osia.

Kirkko kunnioittaa puolustusministeriön mukaan monin tavoin ”Venäjän kansan sankaritekoja”. Yksi sellainen on Krimin valtaus vuonna 2014, josta muistuttaa mosaiikkiteksti ”Krim kuuluu meille!”.

Venäjän poliitikot pyrkivät pönkittämään asemaansa näkyvällä yhteydellä kirkkoon.

Alunperin tarkoituksena oli sijoittaa kirkkoon fresko, joka esittää voitonparaatia 9. toukokuuta 1945. Freskossa Josif Stalin on sotilaiden ja muiden johtomiesten keskellä. Kirkkoon piti niin ikään laitettaman rivi mosaiikkeja, joissa esiintyvät muun muassa presidentti Vladimir Putin, puolustusministeri Sergei Shoigu ja ulkoministeri Sergei Lavrov.

”Historian pilkkaamista”

Aie kuitenkin aiheutti kritiikkiä. Itävaltalaisen päivälehden Der Standardin mukaan historioitsija Sergei Bryun sanoi suunnitelman olevan ”Venäjän historian ja valtion pilkkaamista”. Talouslehti Vedomostissa hän muistutti, että katedraalista tulisi ensimmäinen ortodoksinen kirkko, jonka seinällä olisi kirkkoa ja papistoa vastaan toimineen Stalinin kuva.

ILMOITUS

Katedraalin taide- ja kulttuurihistoriallisesta suunnittelusta vastaava Leonid Kalinin torjui arvostelun toteamalla, ettei historiaa voida muutella.

Stalin-fresko ei kutenkaan lopulta saanut sijaa kirkossa. Moskovan patriarkka Kirill kielsi sen sijoittamisen katedraaliin. Putinin ja muiden johtomiesten kuvat jäivät pois Putinin tahdosta; hän ei halua samanlaista henkilökulttia kuin neuvostoaikana.

Kirkkoon johtaa 1 418 metriä pitkä ”muistojen katu”. Pituus kuvaa Saksaa vastaan vuosina 1941–1945 käydyn ”Suuren isänmaallisen sodan” ajallista pituutta. Kadulla voi saada monitoreihin kaikkien toisessa maailmasodassa taistelleiden noin 33 miljoonan neuvostosotilaan nimen ja kuvan.

Kirkko kietoutunut valtioon

Venäjän ortodoksinen kirkko on hyvin vanhoillinen. Sille ovat mieleen Putinin hallinnon toimet konservatiivisten arvojen vahvistamiseksi yhteiskunnassa. Poliitikot puolestaan pyrkivät pönkittämään asemaansa näkyvällä yhteydellä kirkkoon.

Moskovan patriarkaatin konservatiivisuus vaikuttaa myös sen suhteisiin läntisiin protestanttisiin kirkkoihin, kuten Suomen kirkkoon. Yhteydenpito on säästöliekillä moniin kirkkoihin muun muassa siksi, että ne hyväksyvät samaa sukupuolta olevien parisuhteet.

Kirkko on hyvin sitoutunut armeijaan, ja sillä on edustajansa sen kaikilla tasoilla. Aseiden siunaaminen on pappien tehtävänä. Aikaisemmin tänä vuonna kirkon johdossa valmistui muistio, jonka mukaan kirkko lopettaisi joukkotuhoaseiden siunaamisen.

Vaikka ortodoksinen kirkko on uskollinen Venäjän valtiolle ja kietoutunut sen instituutioihin, se pyrkii toisaalta pitämään yllä jonkinmoista itsenäisyyttä ja kriittisyyttä suhteessa valtioon. Kirilin kielto ripustaa Stalinia esittävä fresko ortodoksikirkkoon on siitä yksi osoitus.