Moni koronarajoituksiin kyllästynyt koki vapauden tuulahduksen, kun pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus koko puolueviisikon puheenjohtajavoimin kertoi maanantai-iltana monien rajoitusten asteittaisesta purkamisesta.
Moni on myös pettynyt. Erityisen pettyneitä ovat yli 70-vuotiaat, joiden elämää rajoittavat hallituksen suositukset jatkaa eristäytynyttä elämäänsä. Rajoitusten päättymisestä he eivät saaneet vielä mitään vihiä.
Hallitus teki linjauksensa alivaltiosihteeri Martti Hetemäen exit- ja jälleenrakennustyöryhmän tekemän raportin pohjalta. Raporttiin on koottu tietoa ja kokemuksia COVID-19:n etenemisestä sekä toimia epidemian kampittamiseksi.
Rajoitteiden ja suojaustoimien noudattamatta jättäminen voi kiihdyttää epidemiaa.
Rajoituksia puretaan, koska ne ovat toimineet. Raportissa toistetaan moneen kertaan – aivan kuten Sanna Marin toisti maanantaina hallituksen tiedotustilaisuuden yhteydessä – tilanteen olevan edelleen vakava.
Perusteet rajoituksille ovat epidemiologisten skenaarioiden pohjalta edelleenkin osin samat kuin maaliskuun puolivälissä, jolloin päätettiin poikkeuslaeista.
Rajoituksia puretaan vaiheittain vaikuttavuuden selvittämiseksi. WHO on suositellut rajoitusten purkamista kahden viikon erissä, jotta pystytään keräämään tietoa mahdollisista tartunnoista. Raportin mukaan tarvittaisiin kolmaskin viikko juuri tietojen keräämistä varten.
Suomessa koulut avataan toukokuun puolivälissä, ja seuraavat avaukset tehdään kesäkuun alussa.
Epidemia muhii
suvantovaiheessa
Epidemia on suvantovaiheessa, mutta edelleen on olemassa uhka sen kiihtymisestä uudelleen. Myös tähän varaudutaan. Jos epidemia lähtee leviämään hallitus voi kiristää rajoituksia.
Viruksen etenemisen uusi huippu voi olla kesällä, syksyllä tai talvella riippuen siitä, miten rajoitusten purku ja jäljelle jäävät rajoitukset toimivat. Lopulta ihmisten käyttäytyminen ratkaisee.
Kansalaiset ovat saaneet kiitosta poliitikoilta: Rajoituksia on noudatettu ja käsiä on pesty. Tähän asti on jaksettu eikä korona-Suomessa ole nähty Yhdysvaltain malliin vakavia mielenosoituksia rajoituksia vastaan.
Kansalaiset ovat päinvastoin antaneet mielipidemittauksissa vahvan tuen Marinin hallituksen koronakriisin hoitamiselle. Myös yritykset pitävät hallituksen koronakriisin hoitamista kiitettävänä, vaikka arvostelevat taloudellisia vaikutuksia.
Kipuilu
jatkuu
Hetemäen työryhmä tuottaa toukokuun loppuun mennessä hallitukselle raportin jatko-osan. Se käsittelee koronakriisin jälkihoitoa ja keinoja, joilla tuetaan ”ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä akuutin kriisivaiheen jälkeen”.
Ministerit ovat varoitelleet ”uudesta normaalista”. Koronakriisin aikana kasautuu yhteiskunnallisia ongelmia, joita nostetaan esiin myös Hetemäen raportissa. Paineita rajoitusten purkuun ovat aiheuttaneet erityisesti ennakoinnit taloudellisista ja sosiaalisista ongelmista.
Toisaalta vaakakupissa painaa se, että rajoitteiden ja suojaustoimien noudattamatta jättäminen voi kiihdyttää epidemiaa yllättäen voimakkaammin. Yksiselitteistä kuvaa epidemian kulusta ei saa Hetemäenkään raportin mallinnusten kuvauksista ja arvioinneista.
Erityisesti tiedon puute kiusaa yli 70-vuotiaita. Moni hyväkuntoinen ja normielämässä aktiivinen kysyy, miksi samat rajoitukset koskevat myös häntä kuin vaikkapa heikossa kunnossa olevaa kasikymppistä.
Kuolleisuustilastot puhuvat kuitenkin karua kieltään. Työikäiset sairastavat määrällisesti enemmän, mutta jo 60-vuotiaiden kuolleisuus alkaa nousta verrattuna nuorempiin.
Vakavien sairauksien
hoitovelka kasautuu
Terveysongelmien vakava kasautuminen on noussut viime päivinä huolen kohteeksi. Leikkauksia on tehty sairaaloissa huhtikuun puolivälissä yhtä vähän kuin tavallisesti heinäkuun kesälomakaudella.
Koronakriisin alkuvaiheen skenaarioiden pohjalta terveydenhuolto varautui huomattavasti vaativampaan koronahoidon tarpeeseen. Hallitusta tentattiin tehohoitopaikkojen riittävyydestä – aivan kuten nyt on ykköshuoli maskeista.
Hallituksen rajoitustoimien yhtenä peruspilarina on ollut terveydenhuollon kantokyvyn ylläpitäminen. Italiassa ja Espanjassa nähtiin ääriesimerkkejä ylikuormitetusta terveydenhuollosta ruumiineen.
Suomen hoitopaikoista osa on toiminut tyhjäkäynnillä koronapotilaita odotellessa ja samalla osa on ollut kestämisensä rajoilla. Hetemäen raportin mukaan osalla pitkäaikaissairaista ja paljon palveluja käyttävistä palvelutarve on seuraavan puolen vuoden aikana mittava.
Hoitovelkaa kasvattaa myös se, että ihmiset karttavat omatoimista hoitoon hakeutumista ja siirtävät hoitoaikoja. Moni on jättänyt esimerkiksi rintasyöpäseulonnan tai sydänvaivojensa hoitamisen väliin.
Raportti arvioi, että hoito- ja palvelujonojen purkaminen käynnistyy vasta, kun poikkeustilasta on palattu normaaliin. Epidemian pitkittyessä myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön väsymisen ja uupumisen riski kasvaa.