LEHTIKUVA

Suomi ja Ruotsi valitsivat 1990-luvun lamassa erilaiset strategiat ja niin myös lamasta toipumisessa. Suomi oli toukokuussa 2000 tilanteessa, jossa valtion tulojen arvioitiin nousevan 16 miljardia markkaa budjetoitua enemmän. Kaikki laitettiin velkojen maksuun.

Ruotsi oli Suomeakin velkaantuneempi, mutta se palasi perinteisen hyvinvointipolitiikan linjalle.

Molempien maiden hallituksia johti sosiaalidemokraatti.

Juhana Vartiainen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta selitti eroa erilaisilla arvoilla. Ruotsissa on suurempi halukkuus julkisiin palveluihin, sosiaaliturvaan ja tasa-arvoon. Siitä oltiin myös valmiita maksamaan enemmän veroja.

Ruotsin työttömyysaste oli vain viisi prosenttia. Ruotsin porvarihallitus ei ryhtynyt säästämään vielä laman aikana toisin kuin Suomen. Vartiaisen mielestä se oli viisaampi valinta.

ILMOITUS


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 30 €/3 kk + sähköinen digilehti 3 kuukaudeksi 4,90 €.