Jarmo Lintunen

Liikkuvuus, turismi, globaali talous, elinkeinorakenteen muutos, teknologia, tarjonnan runsaus, kulutustottumukset ja avoimen populistiset poliittiset liikkeet ovat muuttaneet maailman.

Esittävän taiteen tekeminen ja kokeminen on koronarajoitusten takia muuttunut täysin. Koronan aikanaan väistyessä osa näistä muutoksista jää voimaan ja syntyy uudenlaisia taiteen esittämisen ja kokemisen tapoja.

Kuitenkin kulttuuri laajasti ymmärrettynä on läsnäolon, vuorovaikutuksen ja yhteisyyden kokemista. Se voi ilmetä kahviloissa kahviseurueiden tarinatuokioina tai konsertti- ja teatterisalien kollektiivisen yhteyden kokemisena. Tämä piirre ihmiselämässä on elvytettävä mahdollisimman pian.

Ikäihmisten eristäminen muuttaa ikäpolvien välistä keskinäisen tuen mallia.

Myös ikäihmiset jo jäljellä olevien vuosien rajallisuuden tähden on saatava palaamaan yhteen ilman nettiyhteyttä. Kehittämällä ja markkinoimalla turvallisia osallistumisen tapoja ja muistuttamalla elämyksistä, jotka vain paikan päällä voi kokea, tämä myös onnistuu. Ikäihmisten ostovoima on näihin asti pitänyt pystyssä monia klassisen kulttuurin tapahtumia ja instituutiota, sen jo yksistään uskoisi ohjaavan näiden ”tuotekehitystä”.

Vaikka perhesiteet ovat muutenkin länsimaissa löystyneet, on nykytilanne korostanut lisää tätä ilmiötä. Ikäihmisten eristäminen muuttaa ikäpolvien välistä keskinäisen tuen mallia myös niin, että nuoren polven usein vanhemmiltaan saama tuki vähenee ja synnyttää ongelmia työolojen muuttumisen ja koulunkäynnin organisoinnin ohella.

Viruksen leviämisen estämiseksi tehtävien kontrollitoimien suunnittelun lisäksi on sekä julkisen vallan että yksityisten toimijoiden valmisteltava inhimillisten kulttuurin ilmentymien pikaista paluuta. Kulttuuri voi hyvin ottaa vaikutteita ja käyttää jatkossa nyt löydettyjä uusia keinoja, mutta sen perusolemukseen kuuluu fyysinen läsnäolo.

Osmo Nieminen
Lempäälä