Lehtikuva/Cindy Ord

Tutkijat arvioivat, että parantuneet voisivat turvallisesti palata töihin, mutta immuniteetin kestosta ei ole tietoa.

Yhdysvaltain New Yorkissa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kaikilla koronasta toipuneilla on veressään vasta-aineita. Tähän ei vaikuta parantuneiden ikä, sukupuoli tai sairastetun covid-19-taudin vakavuusaste.

Tutkimus perustuu testiin, joka tutkijoiden mukaan antaa vain alle yhden prosentin verran vääriä positiivisia tuloksia, eli tuloksia joissa testin mukaan olisi vasta-aineita vaikka niitä ei todellisuudessa olekaan.

Tiistaina netissä julkaistussa tutkimuksessa, jota ei ole vielä vertaisarvioitu, on testattu vasta-aineet 1 343 ihmisen verinäytteestä. Näytteet on otettu siinä tarkoituksessa, että parantuneiden veriplasmaa käytettäisiin koronapotilaiden hoidossa.

Luotettavien tuloksien saamiseksi täytyisi ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta olla vähintään kolme viikkoa.

Testausajankohta vaikuttaa

Tämän tutkimuksen perusteella vasta-aineiden muodostumisessa ei olisi eroa taudin vakavuuden mukaan. Suurin osa testatuista oli oireettomia tai lieväoireisia, ja sairaalahoidossa oli ollut vain 3 prosenttia.

Sen sijaan testausajankohta vaikutti tuloksiin. Aluksi testattavilta edellytettiin vain kolmea oireetonta päivää. Näin testatuista 624 ihmisestä 511:lla oli korkea vasta-ainepitoisuus. Vain vähän vasta-aineita oli 42:lla ja 71:llä niitä ei ollut lainkaan.

ILMOITUS

Kun kahdessa jälkimmäisessä ryhmässä olleista 64 testattiin viikkoa myöhemmin uudelleen, kolmea lukuun ottamatta kaikilla oli ainakin jonkin verran vasta-aineita.

Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen kriteeriä muutettiin niin, että ennen testiä piti olla 14 oireetonta päivää. Tutkijat myös päättelivät, että luotettavien tuloksien saamiseksi ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta täytyy olla vähintään kolme viikkoa.

Muodostuuko immuniteetti?

Verinäytteet otettiin maaliskuussa myös 719 newyorkilaiselta, jotka oireiden perusteella epäilivät saaneensa koronatartunnan. Heiltä ei ollut testattu virusta, koska testejä ei tuolloin ollut tarpeeksi.

Tässä ryhmässä enemmistöllä eli 62 prosentilla ei ollut vasta-aineita. Tutkijat arvelevat, että suurimmalla osalla ei ollut koronaa, vaan muusta syystä johtuvia influenssaoireita. Osalta verinäytteet oli luultavasti otettu liian aikaisin vasta-aineiden muodostumisen kannalta.

Toisaalta vasta-aineita oli kuitenkin niin monella, että siitä voi päätellä diagnosoimattomien koronatapausten määrän olevan melko suuri.

Vasta-aineiden näkyminen veressä ei suoraan tarkoita sitä, että ihminen olisi immuuni uudelle koronatartunnalle. New Yorkin tutkimusryhmää johtanut tohtori Florian Krammer sanoo kuitenkin New York Times -lehdelle olevansa melko luottavainen sen suhteen, että vasta-aineet kertovat ainakin jonkinasteisesta immuniteetista. Perusteluna on hänen aikaisemmin suppeammalla ryhmällä tekemänsä tutkimus.

Kysymykseen mahdollisen immuniteetin kestosta ei luonnollisesti ole vielä vastauksia, koska virus on niin uusi. Sen kertovat vasta aika ja jatkotutkimukset.