Antti Yrjönen

”Jos ei hyvinvoinnin lisääminen ole hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikan tavoite, niin mikä sitten?”

Vasemmistoliiton kansanedustajan Mai Kivelän mielestä keskiviikkona julkistetut perustulokokeilun tulokset antavat tukea perustulon edistämiselle.

Vuosina 2017–2018 toteutettuun kokeiluun osallistui 2 000 työtöntä. Työllisyysvaikutukset olivat pienet, mutta siihen osallistuneet kokivat elämänlaatunsa paranevan.

Kivelä korostaa, että sosiaaliturvauudistuksesta keskustellessa on syytä painottaa aiempaa enemmän sosiaaliturvan hyvinvointivaikutuksia. Kokeilun perusteella masentuneisuus väheni, tulevaisuuteen suhtauduttiin luottavaisemmin ja yksinäisyyttä koettiin vähemmän.

– Jos ei hyvinvoinnin lisääminen ole hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikan tavoite, niin mikä sitten? Kivelä kysyy.

Hänen mukaansa nykyinen joustamaton sosiaaliturvajärjestelmä ei enää vastaa nykypäivän työelämää. Työelämän murroksen myötä ihmisten elämäntavat ja samalla tarpeet sosiaaliturvalle ovat muuttuneet. Jatkuvien pienten paikkailujen myötä järjestelmä on muuttunut pirstaleiseksi ja yksilölle kohtuuttoman byrokraattiseksi.

ILMOITUS

Ei sanktioita vaan tilaa toimia

Vasemmistoliitto haluaa Suomeen sosiaaliturvamallin, joka sanktioiden sijaan antaa ihmisille mahdollisuuksia kehittyä ja tilaa toimia. Ensivaiheessa se tarkoittaa nykyisen järjestelmän joustavoittamista ja esimerkiksi osan etuuksista yhdistämistä. Pidemmän linjan tavoitteena on kuitenkin yksi yhtenäinen perustulo.

Kivelän mielestä selvitys osoittaa myös, ettei ihmisten halu työllistymiselle ole riippuvainen sanktioista eikä perustulo aiheuttanut kokeilussa passivoitumista.

Perustulokokeilun työllisyyttä nostavat vaikutukset olivat pieniä, mutta toisena kokeiluvuotena kuitenkin tilastollisesti merkitseviä. Perustuloa saaneen ryhmän työllisyys kehittyi kokeilussa paremmin kuin sanktioperusteisen aktiivimallin piirissä olevan verrokkiryhmän.

– Näin poikkeusaikana sosiaaliturvamme kankeus on korostunut. Inhimillinen kärsimys on ollut monessa tilanteessa tarpeetonta, kun sosiaaliturva on pettänyt yksilön. On valtion vastuu varmistaa, että huonoimpanakin päivänä jokainen pärjää. Perustulo antaisi yksilölle turvaa ja luottamusta nopeidenkin muutosten osuessa kohdalle, Kivelä toteaa.