Kansalliskonservatiivisen Laki ja oikeudenmukaisuus -puolueen johtaja Jaroslav Kaczynski on härkäpäisesti ajanut presidentin valintaa keskellä koronakriisiä. Syyt ovat puoluetaktiset. Oma ehdokas, istuva presidentti Andrzej Duda, johtaa selvästi mielipidetiedusteluissa.
Duda on saanut julkisuutta virkaa hoitaessaan, ja hallituksen kontrolloima media on auliisti pitänyt häntä esillä. Muut neljä ehdokasta eivät sen sijaan ole voineet kampanjoida.
Hallitus onnistui huhtikuussa ajamaan maan parlamentissa sejmissä niukin naukin läpi vaalilain muutoksen presidentin valinnasta kirjevaaleilla 10. toukokuuta.
Kaczynski etsii keinoja lykätä vaaleja mahdollisimman vähän.
Opposition enemmistöllään hallitsema senaatti kuitenkin kaatoi lain viime tiistaina.
Sejm olisi voinut käsitellä vaalilain uudelleen ja vahvistaa sen, mutta hallitusrintama repesi. Eräät entisen varapääministerin Jaroslav Govinin johtaman konservatiivipuolueen kansanedustajat eivät olisi tukeneet lakia, vaan vaativat vaalien lykkäämistä.
Myöntyessään ajankohdan siirtämiseen Kaczynski viittasi myös siihen, että korkein oikeus olisi kumonnut vaalit, koska ”ei olisi voitu taata demokraattista mahdollisuutta osallistua vaaleihin”.
Lyhyt vai pitkä lykkäys?
Hallituskumppanit Kaczynski ja Govin sopivat, että Govinin puolueen kansanedustajat hyväksyvät kirjevaalin, jos ajankohtaa lykätään.
Oppositio vaatii vaalien lykkäämistä syksyyn. Se on jo aikaisemmin esittänyt, että hallitus julistaisi poikkeustilan, jota koronaepidemian hoitaminen tosiasiassa vaatisi. Sen aikana ei voitaisi järjestää vaaleja. Hallitus taas on kieltäytynyt poikkeustilan julistamisesta, jotta vaalit voitaisiin pitää.
Kaczynski puolestaan etsii keinoja lykätä vaaleja mahdollisimman vähän. Hänen puoluetoverinsa, sejmin puhemies Elzbieta Witek on pyytänyt perustuslakioikeuden kantaa siihen, voiko hän päätöksellään siirtää vaalit järjestettäväksi 23. toukokuuta. Perustuslakioikeuden odotetaan käsittelevän asian tällä viikolla.
Valtiosääntöjuristi Ryczard Piotrovski sanoi tv-haastattelussa, ettei perustuslaki anna parlamentin puhemiehelle valtuuksia muuttaa jo kerran hyväksyttyä vaalien ajankohtaa.
Piotrovski samoin kuin eräät muut juristit huomauttavat, että hallituspuolue PiS on luonut oikeusjärjestelmän, jota se kontrolloi. Oikeusistuin, jolle puhemies on esittänyt kannanottopyyntönsä, on osa tätä järjestelmää. Sen päätös ei rauhoita poliittista tilannetta, on se mikä tahansa.