Lehtikuva/Jussi Nukari

Työterveyslaitoksen digitalisaation johtava tutkija Laura Seppänen uskoo etätyön lisääntyvän radikaalisti. Etätyö ei kuitenkaan korvaa lähityötä.

– Lähityössä on paljon voimaa ja hyviä puolia. Esimerkiksi elekieltä voi välittää ja tulkita paremmin, kun vuorovaikutus tapahtuu kasvokkain. Tällöin ihmisen sosiaalisen turvallisuuden tunne kasvaa. Videoyhteyksien päässä spontaanisuus on rajallisempaa varsinkin, jos kyseessä on isompi ryhmä ihmisiä, Seppänen toteaa.

Työn tekeminen kotoa käsin tulee vaihtoehdoksi lähityön rinnalle.

– Etätyö laajentaa käytettävissä oleva valikoimaa, mutta se ei korvaa lähityötä. Havainnollistavaksi esimerkiksi sopii tietokone. Käytämme niitä paljon, mutta vieläkään ne eivät ole korvanneet kynää, Seppänen sanoo.

Seppäsen mukaan digitalisaatio on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia, mutta monet ihmiset ovat tyytyväisiä tämänhetkisiin toimintatapoihin.

Etätyönteon lisääntyminen myös jakaa työtä tekeviä ihmisiä.

– Etätyöntekijät ovat etuoikeutetussa asemassa verrattuna heihin, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä etätöitä. Tämä saattaa lisätä eriarvoisuutta ja polarisaatiota.

ILMOITUS

Etätyö antaa joustavuutta ja vaatii itsekuria

Seppäsen mukaan etätyön hyödyt liittyvät esimerkiksi ajan säästämiseen sekä työn joustavuuteen.

– Etätöissä säästyy aikaa, kun ei tarvitse matkustaa työpaikalle. Matkustamisen kautta voi ajatella myös ilmastoa, sillä bensaa tai muuta polttoainetta ei ainakaan periaatteessa kulu liikenteeseen. Toisaalta myös tietokoneiden lisääntyminen ja digitaalisen maailman kasvu kuormittaa ympäristöä.

Etätyöt vaativat myös enemmän itsensä johtamista.

– Lähityötä tehdessä on tietyt kellonajat, jolloin mennään työpaikalle, sitten tehdään työtä ja sen jälkeen jotain muuta. Kotoa käsin työskennellessä töitä voi aikatauluttaa joustavammin, mutta itsekuria tarvitaan, jotta hommat tulee tehtyä.

Etätöihin siirtyminen riippuu toimintatapojen muutoksista

Seppänen arvelee, että etätyöhön siirtymisen esteet eivät liity digitaalisiin välineisiin.

– Tietokoneita ja muita digitaalisia välineitä on suhteellisen hyvin tarjolla, joillakin tahoilla voi olla pulaa välineistä.

Seppäsen mukaan digitalisaatio on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia, mutta monet ihmiset ovat tyytyväisiä tämänhetkisiin toimintatapoihin.

– Mahdollisuuksia ei hyödynnetä, sillä ihmiset ja organisaatiot ovat tottuneet vanhoihin työskentelytapoihin. Työntekoa jatketaan mielellään samalla linjalla kuin ennenkin.

– Uskon kuitenkin, että etätyö jää elämään. Uutta osaamista on jouduttu hankkimaan, ja sitä hankitaan varmasti lisää myös tulevaisuudessa.

Seppäsen mukaan esimerkiksi lääkärikäyntejä tehdään etänä entistä enemmän. Lisäksi muun muassa ryhmäliikuntatunteja järjestetään etäyhteyden välityksellä.

– Palveluiden harjoittajat ovat löytäneet mahdollisuuden tehdä työtään etänä.

TTL:n hanke kerää ratkaisuja yhteen

Työterveyslaitos on koonnut yhteen työelämän selviytymistarinoita yhdessä eri tahojen/ kanssa.

– Hankkeeseen on kerätty tarinoita siitä, millaisia ratkaisuja eri organisaatiot ja yritykset ovat joutuneet kehittämään poikkeustilan aikana. Kehitys pohjautuu aika paljon digitaalisiin välineisiin. Korona-ajasta tulee samaan aikaa hyötyä, mutta myös hirvittäviä haittoja, Seppänen toteaa.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!