Lehtikuva/Roni Lehti

JHL:n mukaan ratkaisuesityksessä oli samat korotukset kuin muillakin, Tehyssä lasketaan, että yleinen linja olisi toteutunut vain 80-prosenttisesti.

Kunta-alan vaikeiksi ennakoidut työehtosopimusneuvottelut menivät vapun alla vieläkin vaikeammiksi. Hoitajaliitot Tehy ja SuPer hylkäsivät valtakunnansovittelijan sovintoesityksen. Muille liitoille eli JHL:n ja Jytyn muodostamalle Julkisen alan unioni JAUlle ja koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOlle se olisi kelvannut.

Neuvottelujen tai sovittelun jatkosta ei ole tietoa.

– Sovittelua jatketaan tarvittaessa, kun osapuolilla on valmius liikkua näkemyksissään ratkaisun aikaansaamiseksi, valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala kertoi.

Tilanteen vaikeuskerrointa lisää se, että vastakkain eivät ole vain ammattiliitot ja työnantajaa edustava Kuntatyönantajat KT, vaan myös ammattiliitot keskenään. Sekä JHL:ssä että Tehyssä syytetään toista liittoa vain vähän verhotusti valehtelusta.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen perusteli liiton hylkäävää kantaa vappuaattona sillä, että sovintoesitys olisi ”heikentänyt hoitajien työehtoja”.

ILMOITUS

JUKO ja opettajia edustava OAJ ehdottivat erillisiä neuvotteluita ja sopimusratkaisua KT:n kanssa. Niin kauan kuin uutta sopimusta ei ole, jatkuu kunta-alan nyt jo yli kuukauden voimassa ollut sopimukseton tila ja sitä myöten kiky-tuntien tekeminen. Palkankorotuksiakaan ei tule ennen kuin uusi sopimus saadaan sovittua.

Tehy on ollut valmis siirtämään neuvottelut syksyyn ja koronakriisin yli.

”Jäsenille luvattu pilvilinnoja”

JHL:n julkisten sopimusalojen neuvottelujohtaja Kristian Karrasch on syyttänyt on sovintoesityksen hylänneitä liittoja hurjista ”pilvilinnoista” päättäjilleen ja jäsenilleen.

Hoitajaliittojen tavoitteena on ollut yleisen linjan ylittävä kymmenvuotinen palkkaohjelma. Tehyn Rytkösen mukaan sovintoesitys jäi kuitenkin jopa alle muille sovitun korotustason ja se johtaisi palkanalennuksiinkin, koska työnantajan oikeus siirtää työntekijä koronakriisin takia toisiin tehtäviin olisi pidennetty kahdeksasta viikosta jopa 7,5 kuukauteen.

Yleisen linjan mukainen vai ei?

JHL:n Karraschin mukaan väite muita alemmasta korotustasosta ei pidä paikkaansa. Hän esitti laskelman, jonka mukaan meneillään olevalla työmarkkinakierroksella eri alojen palkankorotukset ovat olleet yhdenmukaisesti 0,132 prosenttia jokaista sopimuksen voimassaolokuukautta kohden. Kunta-alan 23 kuukauden palkankorotusten yhteismäärä olisi ollut 3,040 prosenttia, jonka päälle olisi tullut tarkoin rajattu korona-kertaerä arvoltaan 0,014 prosenttia kunta-alan palkkasummasta.

Muilla aloilla palkankorotuksiksi on sovittu 3,036 prosenttia 23 kuukauden pituisella jaksolla.

Tehyn ekonomistin Ralf Sundin mukaan ”yleinen linja voidaan laskea ainakin kahdella tavalla: väärin ja oikein”.

Sund kirjoittaa, että tällä sopimuskaudella on yleistynyt laskentatapa, jossa verrataan sopimuksen alkua ja loppua keskenään, ja se on hänen mielestään erheellinen tapa laskea.

”Esimerkiksi 3,3 % ansioiden nousu saadaan sekä niin, että sopimuskauden alussa tai ihan lopussa tulee em. palkankorotus. Ero tilipusseissa on valtava: yli kolmen viikon palkka. Ansioiden nousu on kuitenkin molemmissa yleisen linjan mukainen.”

Sundin mukaan oikea tapa laskea taloudellista puolta on selvittää sopimuksien kustannusvaikutuksia.

Vertailukohtana kaikissa sopimuksissa on käytetty teollisuuden alkuvuoden ratkaisua, jossa palkat nousevat ensimmäisenä vuotena 1,1 ja toisena 1,9 prosenttia. Ensimmäistä korotusta saatiin odottaa keskimäärin kaksi kuukautta.

Jos sovintoesitys olisi hyväksytty, kuntien palkollisille rahat olisivat tulleet monta kuukautta myöhemmin kuin teollisuuden palkansaajille.

”Ei ole yleisen linjan mukainen, ellei käytä erittäin karkeita pyöristyssääntöjä. Se, että kuntapuolen ratkaisuesitystä on mainostettu yleisen linjan mukaisena, on jäsenten sumuttamista. En osaa ottaa kantaa, onko se tahatonta vai tahallista”, Sund vertailee sopimuksia.

Koronalisä 10 senttiä kuukaudessa

Tarkalleen laskettuna kuntapuolen ratkaisuesitys jäi Sundin mukaan noin 80 prosentin tasoon yleisestä linjasta. Kaatuneessa esityksessä palkkoja olisi korotettu 1,22 prosenttia tai vähintään 26 euroa elokuun alussa.

Toisena sopimusvuotena olisi oltu vähemmän jäljessä yleisestä tasosta.

Hoitoalalle tarjottua koronalisää Sund kutsuu symbolisesti ihan söpöksi jutuksi, joka kustannusvaikutuslaskennassa pyöristyy nollaan.

”Jos koronalisän raha olisi käytetty yleiskorotukseen, olisivat palkat nousseet noin 10 senttiä kuukaudessa. Tuntipalkkaa se nostaisi 0,07 senttiä. Se siitä.”

Kiky-tunnit pois kuukausia myöhemmin

Erimielisyyttä on myös kiky-tuntien poistumisesta. JHL:n Karraschin mukaan tällä kierroksella ei ole yhtäkään työehtosopimusta, joissa kiky-tuntien poistamista ei olisi hyvitetty jollakin tavalla osittain työnantajalle.

”Jos tämä ilmiö on mennyt Tehyltä ja Superilta ohi, niin ihmettelen suuresti.”

Tehyn Sund vastaa, että kuntia koskevassa sopimusesityksessä kiky-lisätunnit poistuvat vasta lokakuussa eli paljon myöhemmin kuin yleisen linjan mukaisesti olisi pitänyt poistua.

”Tämäkään ei siis ole yleisen linjan mukainen ratkaisu. Kaukana siitä.”

Sote-sopimus maaliskuussa 2022

Hoiva-alan liitot ovat vaatineet lisäksi omaa sote-henkilöstön työehtosopimusta. Valtakunnansovittelijan ratkaisuesityksessä se olisi tullut voimaan 1.3.2022. Myöhemmin maakuntauudistuksen toteutuessa kokonaisuuteen olisi liitetty myös palo- ja pelastustoimen henkilöstö.

Tehyn Millariikka Rytkösen mukaan sote-sopimus olisi tullut voimaan vasta uuden sopimuskauden jälkeen ja senkin jälkeen se olisi niitattu kunta-alan yleiseen palkkakehitykseen.

”Mitään todellista palkka- ja työaikajärjestelmien kehittämistä lääkäreiden ja opettajien tapaan ei siis olisi meille sallittu. Esitys näytti vahvasti siltä, että sote-alan työntekijät eivät edelleenkään olisi aidosti saaneet oikeutta neuvotella ja sopia työehdoistaan”, Rytkönen perusteli esityksen hylkäämistä.

Itkupotkuraivarit ja huutoäänestys

JHL:n Karraschin mukaa vielä tammikuussa neuvotteluihin lähdettiin toisenlaisin odotuksin, mutta nyt liiton edustajisto olisi ollut valmis hyväksymään ratkaisun.

”Jokainen sopimus tehdään kuitenkin sen hetken tiedoilla ja tilannearviolla. Karu todellisuus iski kevään aikana neuvotteluasetelmiin, siinä ei ´itkupotkuraivarit` auta. Yleisen linjan mukaiset palkankorotukset, kiky-tuntien poistuminen ja esimerkiksi pitävä sopimus sote-sopimuksen synnyttämisestä painoivat päätöksen hyväksymisen puolelle”, kirjoittaa Karrasch, ja kysyy, kuinka moni uskoo millään keinoin olevan näköpiirissä syksyllä tai ensi talvena nyt käsillä olleen ratkaisun kaltaisia palkankorotuksia.

Tehyn ekonomisti Sund taas kiteyttää, että ratkaisuesitys jäi lyhyeksi.

”Ensimmäisen vuoden rahat ja kiky-tuntien poistuminen jäivät selvästi, ja toisen vuoden rahat ovat niukasti alle yleisen linjan. Matematiikka ei ole mielipidekysymys, eikä sitä ratkaista huutoäänestyksellä.”