Hallitus päätti viime viikolla, että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa palataan lähiopetukseen toukokuun puolivälissä. Päätös on herättänyt paljon keskustelua, ja muun muassa opettajien ammattijärjestö OAJ on ilmoittanut vastustavansa sitä.
Päätöksen taustalla on arvio, jonka mukaan valmiuslain varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevan soveltamisasetuksen jatkamiselle ei ole enää perusteita. Päätös pohjautui terveysviranomaisten arvioon. Rajoituksia voi valmiuslain perusteella jatkaa vain välttämättömistä syistä, mutta kun ne eivät täyttyneet, ei niitä voinut enää jatkaa.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula tarkentaa Facebook-sivuillaan, miksi lähiopetukseen ollaan palaamassa. Kontula on eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen.
– Koska kyse on perusoikeusrajoituksesta, sitä ei voida kuitenkaan pitää voimassa yhtään pitempään kuin on ihan välttämätöntä, ja asiantuntija-arvioiden mukaan välttämättömyysedellytys ei enää täyty, koska tartuntavauhti on hallinnassa muiden rajoitusten turvin, terveydenhuoltojärjestelmä ehtinyt järjestää rivinsä ja lasten merkitys leviämisessä heikompi kuin muissa vastaavissa taudeissa, Kontula kirjoittaa.
Kontula huomauttaa, että kun maaliskuun puolivälissä kouluissa siirryttiin etäopetukseen, rajoitettiin samalla lasten sivistysoikeuksia. Sen edellytyksenä oli käyttöönotettu valmiuslaki, jonka nojalla perusopetuksen järjestämisvelvollisuuteen voitiin puuttua.
Tartuntalaki mahdollistaa rakennuksen sulkemisen
Julkisuudessa on käyty keskustelua, että tartuntalain perusteella voi kunta ja aluehallintaviranomainen sulkea kouluja. Kontula tähdentää, että kyse on koulurakennuksesta.
– Tällöin sulkupäätöksen kriteerinä on yksin epidemiaan liittyvä harkinta. Koulurakennuksen sulkeminen ei kuitenkaan poista kuntien velvollisuutta järjestää perusopetuslain mukaista opetusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos koulurakennus suljetaan, tenavat on siirrettävä esimerkiksi kunnan virastotaloon lähiopetukseen.
Etäopetuksen käyttäminen puolestaan pääratkaisuna perusopetukseen olisi Kontulan mukaan vaikeata.
– Laissa ei erikseen kielletä etäopetusta, mutta kun sitä lukee kokonaisuutena, käy ilmi, että että siinä määriteltyjen opetuksenjärjestäjän velvoitteiden toteuttaminen etänä olisi hyvin kallista ja vaikeaa (Laki muun muassa velvoittaa vastaamaan lasten turvallisuudesta opetuksen aikana) ja että lainsäätäjä on tarkoittanut lähiopetuksen pääratkaisuksi (tulkintaa vahvistavat lain esityöt, erit. Sivistysvaliokunnan mietintö), hän kirjoittaa.
Hallituksen päätös siis tarkoittaa, että kunnilla on velvollisuus järjestää 14.5 alkaen jälleen lähiopetusta.
– Koska Suomessa on oppivelvollisuus vaan ei koulupakkoa, vanhemmat voivat toki halutessaan ottaa vastatakseen myös itse lastensa opetuksesta, jolloin kouluun ei tarvitse mennä.