Päivätyössään Pyhäsalmen kaivoksella Jouni Jussinniemi on osallistunut koronaepidemian kampittamiseen. Työnsä ohella hän on myös vasemmistoliiton kolmas varapuheenjohtaja ja Teollisuusliiton valtuuston jäsen.
Koronaviruksen leviämisen estämiseksi ohjeistukset on annettu työpaikalla. Työntekijät noudattavat niitä mahdollisuuksien mukaan tehtaassa ja sosiaalitiloissa.
– Tällä hetkellä toimet näyttävät riittävältä, sanoo Jussinniemi.
Jussinniemen harras toive on, ettei koronan jälkipyykissä paljastu työnantajille tehtyjen helpotusten väärinkäyttöä.
Erilaisten suojaustoimien pohtimiseen ja linjaamiseen yhteistyössä työnantajan edustajien kanssa on kulunut useiden työpäivien verran.
Ohjeistuksia on laitettu pitkin kaivosta. Käsiä on muistettava pestä ja desifiointiaineita käyttää. Kaikki vierailut lukuun ottamatta työhön liittyviä vierailuja ovat kiellettyjä.
– Jotta vältyttäisiin tartunnoilta, sanoo Jussinniemi.
Pyhäjärvi säilynyt koronatartunnoilta
Toistaiseksi kaikki on mennyt hienosti. Kaivoksella eikä koko Pyhäjärvellä ole todettu yhtään koronatartuntaa. Työmaalla Jussinniemi kertoo koronaepidemian vaikuttaneen ehkäisemistoimien lisääntymisenä.
– Siinä vaiheessa nähdään hygieniaohjeiden merkitys, jos korona tulee tännekin, hän sanoo viitaten Pyhäjärveen.
Kaivoksella on töissä yli sata työntekijää. Tuotanto on supistunut, ja paikalla on aikaisempaa vähemmän porukkaa. Tuotannon supistaminen tapahtui jo ennen koronapandemiaa.
– Vielä koronaepidemia ei ole aiheuttanut meille mitään. Periaatteessa, jos jonkun teollisuuskemikaalin saatavuus heikkenisi, ja jos sitä ei olisi varastossa, sitä kautta saattaisi tulla ongelmia, pohtii Jussinniemi.
Huoli vientiteollisuudesta kasvaa
Koronaepidemian laajentuessa kuumimmaksi kysymykseksi työmarkkinoilla nousi palvelutyöpaikkojen säilyttäminen.
Lomautukset iskivät ensimmäiseksi palvelualoille. Viime aikoina on yhä voimakkaammin noussut myös huoli perinteisestä vientiteollisuudesta.
– Kyllä tätä on tullut pohdittua eri sidosryhmien kanssa. On uhkakuva ja pelko, että koronaepidemian seuraukset iskevät teknologiavetoiseen vientiteollisuuteen. Entä jos ulkomailta ei löydy haluja investoida Suomessa valmistettuihin tuotteisiin, sanoo Jussinniemi.
Hän nostaa telakka- ja meriteollisuuden esimerkkinä aloista, joiden ongelmat heijastuvat koko tuotantoketjuun, sillä alihankkijat työllistävät tuhansia työntekijöitä. Turun telakan uutiset työntekijöiden irtisanomisista huolestuttavat.
– Telakoiden irtisanomiset ja lomautukset vaikuttavat laajasti. Ekosysteemissä on tuhansia työntekijöitä. Tuotannon puolittuminen tarkoittaa sitä, että myös alihankintojen työt puolittuvat, arvioi Jussinniemi.
Valtiolta porkkanoita, ei keppiä
Jussinniemi perää valtiolta vahvaa panostusta vientiteollisuudelle. Hän muistuttaa, että pienten yritysten tukeminen yksin ei riitä, jos vientiteollisuus sakkaa eikä ostovoimaa pystytä varmistamaan. Kotimarkkinat eivät yksin riitä takaamaan kysyntää.
Hän painottaa telakoiden ja konepajateollisuuden merkitystä kansantaloudelle ja hyvinvoinnille. Koronakriisin jälkeen punnitaankin, miten valtio on onnistunut ratkomaan vientiteollisuuden ongelmia.
– Hyvinvointiyhteiskunta perustuu siihen, että on vahva vientiteollisuus ja teollisuustyöpaikkoja, joista saadaan verotuloja. Vientiteollisuuden pitää olla iskussa, kun talous lähtee käyntiin. Tarjouskilpailuissa ei hopeasijoja jaeta, sanoo Jussinniemi.
Hän näkee hyvät mahdollisuudet teollisuuden uudistumiseen aikaisempaa ympäristöystävällisemmäksi, jolloin saavutettaisiin myös ilmasto- ja hiilitavoitteita.
– Teollisuutta voi kannustaa ja tukea investoimaan fossiilivapaisiin tuotteisiin ja tuotantoprosesseihin. Meillä on teollisuudessa hyvät mahdollisuudet investoida cleantechiin.
Hän toivoo yhtenä elvytyskeinona panostuksia rata- ja tiehankkeisiin, jotka toisivat työtä, verotuloja ja samalla parantaisivat suomalaista infraa.
– Suuret infrahankkeet tällä saralla ovat elvyttäviä ja samalla tulevaisuusinvestointeja, Jussinniemi summaa.
Väärinkäytökset vältettävä
Jussinniemi pitää koronaepidemian alkamisen jälkeen kolmikannassa neuvoteltuja ratkaisuja kohtuullisena kompromissina, jos vaihtoehtona olisi ollut työntekijöiden joutuminen kilometritehtaalle, työpaikkansa menettäneenä.
– Jos yritys on vaiheessa, jossa liikevaihto sakkaa, ja töitä ei ole eikä kassassa ole rahaa, se on tuskallinen tilanne. Sen tietää, mihin se johtaa. Yrityksille yt-neuvottelujen lyhentyminen toi ketteryyttä. Työntekijöiltä poistuivat omavastuupäivät.
Hän näkee sekä työntekijöiden että yritysten saaneen turvaa vaikeassa tilanteessa.
– Aika näyttää, että onko näitä toimia käytetty koronan varjolla jo toimivan yrityksen tuloksen parantamiseen, sanoo Jussinniemi.
Jussinniemen harras toive on, ettei koronan jälkipyykissä paljastu työnantajille tehtyjen helpotusten väärinkäyttöä.
Yrityksistä osa on saattanut saada myös yritystukea, joka ei olisi välttämätöntä. Vappupuheessaan Jussinniemi esitti valtiolle myös omistajuutta yrityksissä, joita tuetaan valtion varoin.
– Ei raha tule mistään matin laatikosta. Valtion on katettava yritystuet, ja ne on maksettava takaisin jossain vaiheessa.