Markus Sommers

Kolmekymppinen vasemmistoliitto yhdistää niin duunarit kuin tohtoritkin sekä kaupunkilaiset ja harvempien asutusalueiden ihmiset siinä missä nuoret ja ikääntyneemmät aktiivinsa ja kannattajansa.

Kolmekymmentä vuotta sitten Kulttuuritalolla perustetun vasemmistoliiton ydinajatus on yhdistää monenlaista politiikkaa. Puolueen agendalla ovat keskeisesti ilmastokriisiin, työelämään, tulonjakoon, sosiaalipolitiikkaan ja ekologiseen hyvinvointivaltioon liittyvät asiat.

Puoluesihteeri Mikko Koikkalaiselle puolueen vahvuus on siinä, että puolueessa ymmärretään toisiaan erilaisista taustoista huolimatta. Vasemmistoliittoon mahtuvat niin duunarit kuin tohtoritkin, niin kaupunkilaiset kuin harvempien asutusalueiden ihmiset siinä missä nuoret ja ikääntyneemmät aktiivit ja kannattajat.

– Erilaisuudessa ja erilaisten ihmisten yhteistyössä on puolueen vahvuus. Kun sisäistämme tämän, meillä on suuri potentiaali seuraavissa kuntavaaleissa ja etenkin seuraavissa eduskuntavaaleissa, sanoo Koikkalainen.

”Mielikuva vasemmistoliitosta on parantunut ja puolueen äänestämistä harkitsevien määrä on kasvanut.”

Vasemmistoliitto on jäsenistöltään pienituloisten puolue.

– Joskus näkee harhaista käsitystä, että puolue on muuttunut vain maistereiden puolueeksi. Helposti unohtuu, että maisteri saattaa olla toimihenkilö, jonka palkka on 2 500 euroa kunnan tai valtion hallinnossa. Kutsuisin tällaista henkilöä duunariksi tai vähintään voi sanoa, että heidän etunsa ovat täysin samat.

ILMOITUS

Koikkalainen tiivistää puolueeseen liittyneiden uusien jäsenten profiilia: korkeakoulutettu, duunariasemassa oleva nuori aikuinen, jolla on vahvat vasemmistolaiset arvot.

– Eivät duunarit ole mihinkään hävinneet puolueesta. Duunarit ovat muuttuneet, kuten on tapahtunut koko yhteiskunnassa. Meillä on vähemmän teollisuustyöntekijöitä ja enemmän sairaanhoitajia, kassoja ja muita palvelualojen työntekijöitä.

Nuoret aikuiset
löytäneet puolueen

Vasemmistoliiton jäsenmäärä on viime vuosien aikana noussut. Puolueen jäsenmäärä on samalla tasolla kuin vuosituhannen vaihteessa. Jäseniä puolueessa on noin 11 500.

Reilut puolet jäsenistä on liittynyt puolueeseen viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka puolueiden jäsenyys yleisesti ei ole valtakunnallisesti kovin houkuttelevaa. Vasemmistoliitto on pystynyt houkuttelemaan uusia jäseniä.

– Me uimme positiivisella tavalla vastavirtaan, sanoo Koikkalainen.

Puoluesihteerin mukaan vasemmiston tulevaisuus näyttääkin kirkkaalta, mutta se ei tule ilman työtä ja oikeita ratkaisuja.

– Meidän pitää aktiivisesti pyytää ihmisiä puolueen jäseneksi, ottaa uudet jäsenet hyvin vastaan ja tarjota syitä liittyä juuri vasemmistoliittoon.

Uudet jäsenet ovat 30–40-vuotiaita nuoria aikuisia. Heistä naisia ja miehiä on lähes saman verran, mutta naisten osuus painottuu jonkin verran uusien jäsenten joukossa.

– Uudet jäsenet sekä kannattajakunta ovat aikaisempaa koulutetumpia. Tämä on normaali ilmiö, kun yhteiskunnan koulutusaste kasvaa. Meillä on koulutuksen ja tuloasteen kannalta monipuolinen kannattajakunta.

Aktiivit keskittyvät ruuhka-
Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle

Koikkalainen korostaa, että puolueen olevan yhtä kuin jäsenensä.

– Jäsenistön uudistuminen on tapahtunut vauhdikkaasti. Tästä näkökulmasta vasemmistoliitto on tuore ja uudistunut puolue. Puolue ei ole menettänyt kannattajia ja aktiiveja toisin kuin sanotaan.

Ikärakenteesta johtuen SKDL:n ajoilta olevia ja puoluetta 30 vuotta sitten Kulttuuritalolla perustamassa olleita aktiiveja on kuitenkin vähitellen jäämässä pois.

– He eivät luovu aatteesta eivätkä puolueesta, mutta vähentävät tai jäävät pois aktiivisesta toiminnasta.

Aktiiveja on enemmän ja uusia jäseniä tulee muita enemmän sinne, mihin suomalainen muuttoliike painottuu eli Helsinkiin, Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle.

Uudistumista tapahtuu Koikkalaisen mukaan melko hyvin joka puolella Suomea.

– Puolue on murrosvaiheessa. Tarvitsemme lisää jäseniä etenkin ruuhka-alueen ulkopuolella. Pohjois-Pohjanmaa on siitä poikkeus.

Uusia jäseniä houkutellaan puolueen aktiiviseen toimintaan sekä ehdolle kuntavaaleihin ja tekemään kuntavaalityötä.

– Heistä nousee vaikuttajia puolueen päätöksentekoon, kuntapäättäjiä sekä kansanedustajia.

Koikkalainen muistuttaa, että vasemmistoliiton potentiaalinen kannatus ja suhtautuminen vasemmistoliittoon on parempi kuin koskaan puolueen historiassa.

Puheenjohtaja Li Andersson on houkutellut sekä vuoden 2017 kuntavaaleissa että vuoden 2019 eduskuntavaaleissa suurta joukkoa äänestämään vasemmistoliittoa.

Vaalitutkimuskonsortion oikeusministeriölle tekemän tutkimuksen mukaan viime vuoden eduskuntavaaleissa Anderssonin vetovoima vaikutti jopa 35 prosenttiin puoluetta äänestäneistä. Vain perussuomalaisten kannattajille puheenjohtajan merkitys on yhtä suuri.

Koikkalainen painottaakin, että puheenjohtajan vetovoima nostaa myös puolueen mielikuvaa.

– Mielikuva puolueesta on parantunut. Vasemmistoliiton äänestämistä harkitsevien määrä on kasvanut. Me emme ole saaneet tätä aivan vielä käännettyä kannatuksen nousuksi, toteaa Koikkalainen.

Jäsenyys on
arvopohjaista

Vasemmistoliiton jäsenille arvot merkitsevät muita puolueita enemmän. Jäsenet ovat tietoisia asioista, yhteiskunnallista tapahtumista ja ymmärtävät, mitä yhteiskunnassa ja politiikassa tapahtuu.

– Kannattajakunta on uudistunut jäsenistön mukana tai päinvastoin, sanoo Koikkalainen.

Vasemmistoliiton jäsenyys ja kannattaminen eivät periydy perheessä tai suvussa.

– Jostain syystä vasemmistoliiton kannattajat ja jäsenet ovat silti tietoisia meidän juuristamme, historiasta ja aatteellisesta pohjasta.

Tutkimusten mukaan jäsenten ja kannattajien arvoissa yhdistyvät aatteellisesti punainen ja vihreä. Koikkalaisen mukaan kolmekymmentä vuotta menikin siihen, että vasemmistoliitto näyttää siltä puolueelta, millaiseksi se perustettiin.

– Meillä on nuoria ihmisiä, joille ympäristökysymykset ja ilmastokriisin torjunta ovat tärkeitä asioita. Heille myös työelämä- ja tulonjakokysymykset ovat tärkeitä. Eivätkä nämä asiat ole heille ristiriitaisia tavoitteita.

Vasemmistoliiton perustamisvaiheessa yksi keskeisistä asioista oli perinteisen punaisen vasemmistolaisen ajattelun ja etenkin 1980-luvulla nousseen ympäristötietoisen vihreiden arvojen yhdistäminen.

Kannattajakunta on mennyt viime vaaleissa jossain määrin vasemmalle, ja vasemmistoliiton kannattajat ovat liberaaleja, humaanit arvot omaavia ja ympäristötietoisia.

Koronaepidemia luo
jännitettä kuntavaaleihin

Vasemmistoliiton tavoitteena on kääntää potentiaalinen kiinnostus kannatukseksi ja jäsenyydeksi. Puoluetta äänesti viime vuoden eduskuntavaaleissa 8,2 prosenttia ja vuoden 2017 kuntavaaleissa 8,8 prosenttia.

Vasemmistoliiton kannatus on vaihdellut eduskuntavaalien jälkeisissä mielipidemittauksissa kahdeksan prosentin molemmin puolin.

Miten näet puoluesihteerinä koronaepidemian vaikuttavan kuntavaaleihin?

– Voi kun olisi kristallipallo!

– Huoleni on, että vaikka tilanne paranisi ensi talveen mennessä, tämä jättää jälkensä ilmapiiriin ja kulttuuriin. Telttailu toritapahtumissa ja äänestäjien tapaaminen ei ole yhtä helppoa kuin aikaisemmin, toteaa Mikko Koikkalainen.

Vaihtoehtona hän näkee sosiaalisen median.

– Tämä edellyttää, että aktiiveilla ja ehdokkailla on hyvät sosiaalisen median käyttötaidot.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!