Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho on huolissaan tahoista, jotka koronaepidemian varjolla pyrkivät rajaamaan demokraattisten päätöksentekoelinten valtaa aiempaa harvemmille.
– On osoitettu, että yhteiskunnan sulkeminen on Suomessa helppoa ja nopeaa. Siitä tulee olla huolissaan, hän sanoi vappupuheessaan.
– Monet perusoikeusrajoitukset on voitu panna toimeen kansan valitseman lakia säätävän eduskunnan ohi.
Telakan ilmoitus uhkaa toteutuessaan tuhansia työpaikkoja.
Yrttiaho piti vappupuheensa Radio Robin Hoodissa Turussa.
Shokkiuutinen telakalta
Yrttiaho oli huolissaan taloudesta, jonka laskusuhdanne on jyrkentynyt.
Varsinais-Suomessa vientiteollisuuden suuret yritykset Meyerin Turun telakka, Uudenkaupungin Autotehdas ja kaivoskoneita valmistava Sandvik ilmoittivat jo maaliskuussa lomautuksista.
– Turun alueelle ja koko suomalaiselle meriteollisuudelle varsinainen shokkiuutinen kuultiin muutama päivä sitten. Meyerin Turun telakka ilmoitti massiivisista irtisanomisista ja lomautuksista, tuotannon pysyvämmästä supistamisesta, hän sanoi.
– Telakan ilmoitus uhkaa toteutuessaan tuhansia työpaikkoja pelkästään Turun talousalueen meriteollisuudessa, sillä se heijastuu nopeasti telakan alihankintaverkostoon. Nyt olisi tärkeää, että Meyer, valtio ja Turun kaupunki löytäisivät ratkaisun, jolla työn vähenemiseen voitaisiin vastata ilman irtisanomisia, lomautuksia jaksottamalla ja osaavasta työvoimasta huolehtien. Vain näin laivanrakennus Turussa voi jatkua tulevaisuudessa, kun nykyinen laskusuhdanne kääntyy nousuksi.
Hän arvioi, että myös valtion omistus voi tulla kyseeseen.
Huono osumatarkkuus
Yrttiaho paheksui tapaa, jolla yrityksiä on tuettu virusepidemian aikana.
– Valtio on parhaillaan syytämässä satoja miljoonia kyseenalaisiin yritystukiin, muun muassa työllisyysvaikutuksiltaan lähes olemattomiin konsultti- ja ohjelmistoyritysten hankkeisiin Business Finlandin kautta, hän sanoi.
– Toistaiseksi jaetut ja jaossa olevat yritystuet ovat olleet kehittämistukia, vaikka ne vietiin läpi puhumalla kriisituista. Niinpä aidosti koronarajoitusten vuoksi vaikeuksiin ajautuneiden yritysten ahdinko jatkuu.
Hän piti valtionvarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) osumatarkkuutta tukiaisten osalta heikkona.
– Jos nyt ei löydy huomattavaa panosta Turun telakan ja sen alihankkijoiden tuhansien työntekijöiden ja Turun talousalueen tukemiseen, on Lintilän syytä todella katsoa siihen peiliin, josta hän on eduskunnan edessä puhunut, hän sanoi.
Hoitajille lisää palkkaa
Yrttiaho muistutti, että Suomessa 2010-luku päättyi yritysten kannalta voitolliseen saldoon. Kelamaksun poisto, kaksi yhteisöveroalea ja kiky-sopimus tuottivat vuosikymmenen kuluessa yrityksille noin 22 miljardin euron hyödyn.
– Olisiko edes osa näistä rahoista kannattanut kuluneen kymmenen vuoden aikana panostaa vaikkapa hoitajien palkkoihin, jotta hoitajapulaa ei olisi päässyt syntymään?, hän kysyi.
– Julkisen sektorin työehtosopimusneuvotteluissa Tehyn ja SuPerin tavoitteena on vientialojen 3,3 prosentin palkankorotusten lisäksi erillinen palkkatasa-arvo-ohjelma. Vaatimus on palkkojen jälkeenjääneisyys ja työolot huomioiden todella maltillinen.