Suomen johtaviin valtiosääntöoikeuden tutkijoihin kuulunut Antero Jyränki on kuollut.
Jyränki kuoli keskiviikkona sairaalassa Helsingissä pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana, kertoo hänen poikansa Janne Jyränki STT:lle. Jyränki oli kuollessaan 86-vuotias.
Jyränki oli yksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan käyttämistä vakioasiantuntijoista. Hän toimi Turun yliopiston valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professorina vuosina 1980–98. Hän toimi myös tasavallan presidentin kansliapäällikkönä vuosina 1970–73.
Haminassa vuonna 1933 syntynyt Jyränki osallistui nuorena aktiivisesti opiskelijapolitiikkaan ja toimi muun muassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana 1960-luvun puolivälissä.
Oikeustieteen tohtoriksi Jyränki väitteli vuonna 1967 aiheenaan presidentin asema sotavoimien ylimpänä päällikkönä.
Presidentti Urho Kekkonen tarjosi Jyrängille presidentin kansliapäällikön virkaa keväällä 1970, minkä on arvioitu johtuneen siitä, että Kekkonen halusi näin parantaa suhteitaan Jyrängin edustamiin sosiaalidemokraatteihin. Poliittisissa piireissä hätkähdettiin, kun presidentti kutsui lähiavustajakseen tunnetun 60-lukulaisen vasemmistososialistin.
– Toki UKK:lla saattoi olla monia eri motiiveja. Ja painoihan siinä hänen kaverinsa Paavo Kastarin sana, joka puolestaan oli ollut minun professorini, Jyränki arvioi vuonna STT:n merkkipäivähaastattelussa vuonna 2003.
Rajat presidentin vallalle
Jyränki joutui 1973 eroamaan kansliapäällikön virasta ajauduttuaan presidentin kanssa erimielisyyksiin virka-asioiden julkisuuskysymyksissä. Hän oli näyttänyt Kekkosen laatiman niin sanotun Zavidovo-muistion Yleisradion radiojohtajalle Eino S. Revolle, mistä hänet tuomittiin 1974 Helsingin raastuvanoikeudessa sakkoihin salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.
Eronsa jälkeen Jyränki palasi yliopistomaailmaan. Hänen laajan kirjallisen tuotantonsa mittavin työ on vuonna 1989 ilmestynyt, perustuslakeja kansainvälisesti vertaillut Lakien laki. Vuonna 1990 hän julkaisi muistelmateoksen Kolme vuotta Linnassa.
Perustuslakiasioihin erikoistunut Jyränki osallistui aktiivisesti Suomen vuonna 2000 voimaan tulleen uuden perustuslain valmisteluun, ja hän oli mukana myös luotaessa uuden lain tulkintoja.
– Enimmäkseen se toimii aivan mallikkaasti, Jyränki arvioi uutta perustuslakia STT:lle vuonna 2003.
Jyränki oli erityisen tyytyväinen siihen, että tilanne eduskunnan, hallituksen ja tasavallan presidentin valtakolmiossa oli vihdoinkin normalisoitu. Enää presidentin valta ei rehottanut liian suurena.
Politiikkaan Jyränki ei myöhempinä vuosinaan enää osallistunut, mutta sanoi STT:n haastattelussa, että “sydän on vasemmalla puolella”.