Ruotsin viimeinen hiilivoimala Tukholman Hjorthagenissa suljettiin huhtikuussa. Värtaverket-voimalan omistaa Stockholm Exergi -yhtiö, jonka omistavat puoliksi Fortum ja Tukholman kaupunki.
Yhtiön mukaan Värtaverketin sulkeminen puolittaa yhtiön hiilidioksidipäästöt.
Tukholman tavoitteena on saada kaukolämpönsä tuotettua kokonaan uusiutuvalla tai kierrätetyllä energialla vuoteen 2030 mennessä. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten Tukholma oli lähes kokonaan riippuvainen fossiilisista polttoaineista.
Ruotsissa muutettiin energiaverotusta viime vuonna.
Alunperin tavoitteena oli sulkea Värtaverket vuonna 2022, mutta nyt se siis tapahtui kaksi vuotta etuajassa. Viime vuonna suljettiin toinen kattiloista, mutta toinen jätettiin varavoimaksi.
Odotettua lauhemman talven takia varavoimalaa ei tarvittu, ja siksi Stockholm Exergin varatoimitusjohtajan Anders Egelrudin mukaan sulkemispäätös tehtiin jo nyt.
Ruotsissa muutettiin energiaverotusta viime vuonna, ja fossiilisten polttoaineiden käyttäminen kaukolämmön tuotantoon tuli kalliimmaksi.
Useat maat luopumassa
Ruotsista tuli kolmas hiilivoimasta luopunut Euroopan maa. Belgian viimeinen hiilivoimala suljettiin vuonna 2016 ja Itävallan viimeinen huhtikuussa vähän ennen Värtaverketia.
Ranskan, Slovakian, Portugalin, Britannian, Irlannin ja Italian odotetaan sulkevan viimeiset hiilivoimalansa vuoteen 2025 mennessä.
Saksa on nykyisten suunnitelmien mukaan lopettamassa hiilivoiman käytön vasta vuoteen 2038 mennessä. Saksan voimaloista noin 40 prosenttia toimii hiilivoimalla.
Viime vuosikymmenen alkuvuosina hiilivoiman käyttö lisääntyi Saksassa ydinvoiman lopettamispäätöksen takia, mutta on siitä vähentynyt muutaman prosenttiyksikön verran uusiutuvan energian lisääntymisen myötä.