– En ole ikänäni istuttanut yhtään puuta, zimbabwelainen tupakkaviljelijä Jairos Saunyama nauraa vastauksena kysymykseen, onko hän osallistunut maansa metsityshankkeisiin. Hän on yksi tuhansista viljelijöistä, joita paikalliset luonnonsuojelijat syyttävät maan metsien muuttamisesta hiekkaerämaiksi.
Tupakanviljelijät käyttävät polttopuuta tuotteensa valmistuksessa, mutta metsiä kuluttavat monet muutkin. Zimbabwen kaikesta energiasta 61 prosenttia tulee polttopuusta, josta 96 prosenttia maaseudun talouksista on riippuvainen. Viljelymaan raivaaminen ja ylilaiduntaminen heikentävät maaperää ja edistävät aavikoitumista.
Seitsemän vuotta sitten maan tupakkakauppiaat perustivat kestävän metsityksen yhdistyksen (SAA), ja viime vuonna SAA sitoutui istuttamaan vähintään 9 miljoonaa eukalyptuspuuta vuosittain. Tarkoitus on korvata tupakanviljelijöiden ja metsäpalojen aiheuttamat tuhot maan metsille.
Yksi ongelma on, ettei metsäkatoa vastaan ole yritetty taistella vakavissaan.
– Olemme valikoineet tietyille alueille soveltuvia eukalyptuslajikkeita ja muita kuivuutta hyvin sietäviä puulajeja. Ilmastollisen ja maaperään sopivuuden lisäksi on otettu huomioon vastustuskyky taudeille ja kasvunopeus, SAA:n johtaja Andrew Mills kertoo.
– Yksi ongelma on, ettei metsäkatoa vastaan ole yritetty taistella vakavissaan. Lakeja on, mutta ei todellista pyrkimystä niiden noudattamisen valvomiseen, Mills sanoo.
SAA:n hanke täydentää hallituksen ohjelmia, kuten kansallinen puunistutuspäivä joulukuun ensimmäisenä lauantaina – josta tupakanviljelijä Saunyama ei ollut ennen haastattelua koskaan kuullutkaan. Lisäksi SAA pyrkii valistamaan niin yleisöä kuin päättäjiäkin sekä yhdistämään aavikoitumisen pysäyttämisen Zimbabwen kehitys-, työllisyys- ja köyhyyden vähentämisstrategioihin.