Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia arvioi, että koronapandemian aikaiset opetuksen poikkeusjärjestelyt toimivat kokonaisuutena hyvin. Verkko-opetusta jo aiemmin toteuttaneissa korkeakouluissa opettajien kokemukset etäopetuksesta olivat sitäkin myönteisempiä.
Ammatillisten oppilaitosten opettajat sen sijaan eivät pitäneet poikkeusolojen opetusjärjestelyjä yhtä sujuvina. Pahimmalta tilanne näyttää vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, joissa opetusta on jouduttu perumaankin.
Yksittäisiä oppilaita ei tavoiteta
Opetuksen poikkeusjärjestelyt luotiin nopeasti, mutta samalla opettajien työmäärä kasvoi kestämättömäksi.
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan valtaosa oppijoista tavoitetaan hyvin. Noin 70 prosenttia peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opettajista kertoo, että yksittäisiä oppijoita tavoitetaan epäsäännöllisesti tai ei ollenkaan.
Kysymys oppijoiden tavoittamisesta liittyy myös koulujen mahdolliseen avaamiseen.
– Koulujen avaamista on arvioitava kokonaisuuden kannalta. Heikosti tavoitettavia oppijoita on järkevää tavoitella täsmätoimin. On pikaisesti pohdittava, miten juuri heitä voidaan tukea tehokkaammin, Luukkainen sanoo.
Luukkaisen mukaan nyt ei kannata tehdä suuren joukon sairastumisriskiä lisääviä ratkaisuja, jotka eivät välttämättä edes osu kohteeseensa.
– Normaalioloissakin lähiopetuksessa on oppijoita, joita ei tavoiteta säännöllisesti. On lintsausta tai koteihin tehtäviin yhteydenottoihin ei reagoida. Tämä valitettava tilanne ei ole poikkeusolojen luoma.
Pahimmillaan syrjäytymisriski kasvaa
Opettajat arvioivat, että poikkeusoloilla on kielteinen vaikutus oppimiseen etenkin yksittäisten oppijoiden kohdalla. Lähiopetuksen merkitys korostuu, koska perheiden tilanteissa ja oppijoiden itseohjautuvuudessa on suuria eroja.
– Osalla oppijoista on suuria vaikeuksia. Jos he eivät saa lisätukea, vaikeudet tulevat vastaan myöhemmissä opinnoissa. Pahimmillaan ne lisäävät syrjäytymisriskiä. Ammatillisessa koulutuksessa jää paljon ammatillisia valmiuksia kokonaan oppimatta, Luukkainen huomauttaa.
Poikkeustilan jälkeen opetukseen ja oppimiseen tarvitaan lisäresursseja.
– Jo ennen koronaa tuen riittämättömyys oli koulujen ja oppilaitosten isoimpia ongelmia. Tarvitaan pienempiä opetusryhmiä sekä riittävästi erityisopetusta ja tukiopetusta. Tuntikehyksiä on kasvatettava, jotta voidaan muodostaa jakoryhmiä.
Opettajien mielestä poikkeusjärjestelyillä on myös myönteisiä vaikutuksia. Kolme neljäsosaa opettajista uskoo, että vaikutus voi olla positiivinen yksittäiselle oppijalle. Joka kuudes opettaja katsoo, että vaikutus on myönteinen jopa suurelle osalle oppijoista.
Kyselyn avovastausten perusteella positiivisia kokemuksia on ollut esimerkiksi oppijoilla, joilla on ollut keskittymisvaikeuksia, aistiyliherkkyyttä tai kouluahdistusta. Myös aiemmin koulukiusaamista kokeneet ovat kertoneet positiivisista vaikutuksista. Tosin myös uudenlaista verkkokiusaamista on ilmennyt.
Peruskoulun ja lukion opettajista joka viides kokee jaksamisensa heikoksi
Poikkeusolot ovat lisänneet lähes kaikkien opettajien työhönsä käyttämää aikaa. Erityisesti opettajien työmäärä on kasvanut peruskoulussa ja lukiossa. Niiden opettajista joka viides arvioi oman työssä jaksamisensa heikoksi. Hyväksi oman työssä jaksamisensa kokee vain alle puolet kaikista vastanneista opettajista.
– Avovastausten valossa opettajien työkuormitusta ovat kasvattaneet lisääntynyt suunnittelu, uusien välineiden käytön nopea opetteleminen, yksittäisille oppijoille annettavan kirjallisen palautteen määrän kasvu sekä valtava viestinnän määrä niin oppijoiden kuin vanhempienkin kanssa.
Opetuksen poikkeusjärjestelyt luotiin nopeasti, mutta samalla opettajien työmäärä kasvoi kestämättömäksi.
– Myös poikkeusoloissa opettajan on voitava tehdä työnsä työajan puitteissa. Tämä voi tarkoittaa, että opettaja antaa vähemmän henkilökohtaista palautetta tai että hän on tavoitettavissa rajatummin.
Opettaja voi vaikuttaa asiaan osittain omilla valinnoillaan, mutta myös työnantajilla on vastuu huolehtia opettajien jaksamisesta kaikissa oloissa, OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo korostaa.
Digiloikka tuntuu
Poikkeustilassa opettajat arvioivat oman osaamisensa pääosin riittäväksi. Opettajat arvioivat sekä digitaalisia että pedagogisia taitojaan.
Etäopetuksessa käytettävät laitteet ja ohjelmat olivat tuttuja pääosalle opettajista.
Noin 40 prosentilla opettajista ainakin osa keskeisistä etäopetuksen välineistä oli uusia.
– Siltä osin voidaan puhua digiloikasta, Salo arvioi.
Myös oppijoilta on vaadittu digiloikkaa. Vain lukiossa ja korkeakouluissa etäopetuksen keskeiset välineet olivat ennalta tuttuja valtaosalle oppijoista. Muilla koulutusasteilla välineet olivat valtaosalle oppijoista uusia.
Opetusvälineissä puutteita
Opettajat työskentelevät enimmäkseen työnantajan tarjoamalla tietokoneella. Etätyöskentelyyn opettajat käyttävät yleensä oman kotinsa verkkoyhteyttä.
Työpuhelimia on kattavasti vain ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajilla. Perusopetuksessa 44 prosentilla opettajista on käytössään työnantajan puhelin.
Lähes kaikki lukioiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajat pystyvät olemaan käytössä olevilla välineillä reaaliaikaisesti yhteydessä suurimpaan osaan oppijoistaan.
Perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa joka viides opettaja kertoo, etteivät välineet mahdollista reaaliaikaista etäopetusta.
– Laadukasta etäopetusta ei synny ilman välineitä, joita reaaliaikainen opetus edellyttää. Jos välineitä ei ole, oppiminen typistyy itsenäiseksi opiskeluksi, Salo huomauttaa.