Lehtikuva/Vesa Moilanen

Oppivelvollisuuden laajentaminen oli opposition hampaissa jo ennen koronaa ja nyt se on sitä vielä enemmän. Tulevaisuusinvestointien jäädyttämisestä puhutaan myös hallituspuolue keskustassa.

SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho pitää huolestuttavina päättäjien puheita tulevaisuusinvestointien jäädyttämisestä.

”Tulevaisuutta ei ole peruttu, joten siihen pitää investoida. Osaamisen merkitystä ei voi kiistää, ja kriisistä nousemiseen tuskin löytyy tehokkaampaa keinoa kuin koulutus. Siksi oppivelvollisuuden laajentaminen tarvitaan”, hän kirjoittaa SAK:n blogissa.

SAK:n tavoitteisiin oppivelvollisuuden laajentaminen on kuulunut jo pitkään eivätkä perusteet uudistukselle koronakevään aikana ole Rasinahon mukaan muuttuneet.

”Pohjimmiltaan kysymys on siitä, mitkä ovat mielekkään arjen rakennuspalikat ja millä tiedoilla ja taidoilla tulevaisuuden yhteiskunnassa ja työelämässä pärjää. Oikeus sivistykseen, yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen, koulutuksen korkea laatu ja saavutettavuus sekä kiinnittyminen työelämään ovat edelleen relevantteja tavoitteita, joihin koulutuspolitiikalla tulee pyrkiä.”

ILMOITUS

Poikkeusoloista ei koskaan pulaa

Rasinaho toteaa, että poikkeusolosuhteista ei koskaan ole ollut puutetta, ja vaikeuksilla on aina voitu vetää matto uudistusten alta. Poikkeusolosuhteista huolimatta on kyettävä pitkäjänteiseen päätöksentekoon.

SAK:n asiantuntija luettelee tutut perustelut uudistuksen puolesta. Matalan koulutuksen omaavat jäävät monella mittarilla jälkeen työelämässä korkeammin koulutettuihin nähden. Erityisen selvästi erottuvat he, joilta perusasteen jälkeinen tutkinto puuttuu kokonaan.

Viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana työelämän osaamisvaatimukset ovat kohonneet merkittävästi, ja suorittavista tehtävistä siirrytään yhä enemmän asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin. Tilastojen valossa ammatillisen koulutuksen saaneilla on selvästi korkeampi työllisyysaste kuin ilman tutkintoa olevilla.

Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työura on muita lyhyempi ja katkonaisempi, sillä heillä työttömyysjaksoja on enemmän ja ne ovat pidempiä.

Signaali nuorille ja koulutuksen järjestäjille

”Oppivelvollisuusiän nostaminen on vahva yhteiskunnallinen signaali nuorille siitä, että toisen asteen tutkinnon hankkiminen on edellytys työelämässä toimimiselle. Toisaalta se on vahva signaali koulutuspalveluja järjestäville yhteiskunnan toimijoille siitä, että jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on aidosti järjestettävä jokin paikka tavoitteellisen toiminnan piiristä”, kirjoittaa Rasinaho.

Uudistus ei hänen mukaansa sulje pois yleistä eri koulutusasteilla tehtävää laatu- ja kehittämistyötä.