Yhdeksänvuotiaalla Mohammad Rafiquella oli tapana kerätä vihanneksia Kutupalongin basaarista ja myydä ne leirin torilla. Kutupalong on noin 600 000 rohingya-pakolaisen leiri Bangladeshin Cox’s Bazarissa.
Huhtikuun 8. päivästä lähtien hän ei ole voinut poistua kotoaan, sillä tuolloin Bangladesh julisti koronasulun myös Cox’s Bazarin 34 pakolaisleiriin. Cox’s Bazar on maailman suurin pakolaisleirien rykelmä, yli miljoonan Myanmarista etnisuskonnollista vainoa paenneen rohingya-muslimin väliaikaiseksi tarkoitettu kotiseutu.
Muualla Bangladeshissa sulku astui voimaan jo 26. maaliskuuta. Maassa oli huhtikuun 22. päivänä 3 382 todettua koronatapausta ja 110 tautiin kuollutta.
Poliisin ja armeijan partiot vartioivat tiesuluilla ja kiertävät leireissä valvomassa liikkumiskiellon noudattamista.
Mohammad Rafique elää pakolaisleirissä vanhempiensa kanssa, kukkulan rinteelle rakennetussa hökkelissä.
– Vanhempani ovat vaatineet minua pysymään kotona. Heille on kerrottu, että ihmiset ympäri maailman sairastuvat tappavaan virukseen ja että se on alkanut tarttua myös lähileirien ihmisiin, Rafique kertoo.
– Eivät vain vanhempani ja minä, vaan kaikki leirissä ovat hyvin huolissaan.
Kilpajuoksua ajan kanssa
Leireissä ei vielä ole havaittu koronavirustartuntoja, mutta lähialueella yksi ihminen on testattu covid-19-positiiviseksi. Tämä on synnyttänyt pakokauhun aallon pakolaisten keskuudessa.
– Paniikki on tarttunut leirien rohingyoihin. Mutta paikallisten viranomaisten kanssa valistamme pakolaisia. Neuvomme heitä pysymään kotosalla ja noudattamaan ohjeita, jotta he välttyisivät tartunnalta, rohingya-yhteisöjohtaja Hafez Jalal sanoo.
Turvaetäisyyden pitäminen on pääasiallinen keino estää koronaviruksen leviämistä, mutta etäisyyttä on erittäin vaikea pitää ylikansoitetuissa leireissä, joissa hökkelit seisovat vieri vieressä. Leireissä on muutamia vesipisteitä, ja jokainen niistä palvelee useita tuhansia ihmisiä.
Tällä hetkellä leireillä elää noin 40 000 ihmistä neliökilometrillä. Jos koronavirus pääsee leiriin, se voi levitä hyvin nopeasti.
– Juoksemme kilpaa ajan kanssa, kun perustamme hoito- ja eristystiloja ennakoiden taudin puhkeamista leireissä, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tiedottaja Louise Donovan kertoo.
Donovanin mukaan humanitaarista apua antavat yhteistyökumppanit tukevat Bangladeshia ja työskentelevät kellon ympäri taatakseen, että taudin puhkeamiseen voidaan edes jotenkin vastata. Tilanne on kaikkien mielestä huolestuttava.
Valistusta kaikin keinoin
Avainasemassa on tiedon jakaminen.
Covid-19:stä tiedotetaan leireissä radiossa, videoissa, julisteissa, julkisilla kovaäänisillä ja tekstiviesteissä rohingyoiden, burman ja bengalin kielillä. Viestiä vievät myös imaamit ja muut yhteisöjohtajat sekä vapaaehtoiset. He selittävät, miten koronavirus leviää, miten ihmiset voivat suojella itseään ja perhettään sekä millaisia oireet ovat ja mistä voi hakea apua.
Joukkokokoontumiset leireissä on kielletty ja päätiet leireihin suljettu. Poliisin ja armeijan partiot vartioivat tiesuluilla ja kiertävät leireissä valvomassa liikkumiskiellon noudattamista. Vain välttämättömien elintarvikkeiden ja lääkkeiden hankkiminen kelpaa syyksi poistua kotoa.
– Yhden leirin pakolaiset eivät enää pääse toiseen leiriin, eikä heillä ole lupaa pystyttää toreja leirien sisälle. Mutta olemme ryhtyneet toimiin, jotta kodeissaan pysyttelevät pakolaiset saavat välttämättömät tarvikkeensa, Cox’s Bazarin varakomissaari Kamal Hossain sanoo.
Silti monilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin poistua kodeistaan saadakseen ruokaa ja vettä. Olivat riskit mitä hyvänsä, tauti tai lainvalvojien haaviin joutuminen.
Bangladeshin valtakunnallinen sulku jatkuu näillä näkymin huhtikuun 25. päivään.