Keskusta on kallistumassa opposition linjoille siinä, että joistakin hallitusohjelmassa sovituista uudistuksista on luovuttava koronakriisin takia.
– Meidän pitää siis miettiä, pitääkö osa sovituista tärkeistä uudistuksista siirtää tulevaisuuteen odottamaan parempia taloudellisia aikoja ja mahdollisuuksia, keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni sanoi eduskunnan keskustellessa julkisen talouden suunnitelmasta.
Keskustan varapuheenjohtajan Petri Honkosen mukaan on ”selvää, että uusiin menonlisäyksiin ei ole vuosiin mahdollisuutta”.
– Syksyllä joudutaan arvioimaan uudelleen myös hallitusohjelman toteuttamista. Tämän sanominen ei ole kiilusilmäistä leikkaamista, vaan vastuullista taloudenpitoa tilanteessa, jossa velkaa joudutaan pakon edessä ottamaan lisää.
”Uudelleen arvioimisella” poliittisessa keskustelussa on tarkoitettu etenkin oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen peruuttamista tai siirtämistä eteenpäin, ja myös hoitajamitoituksen lykkäämistä.
Vasemmistopuolueiden mukaan tulevaisuusinvestoinneista on pidettävä kiinni.
– Kriisin keskellä on entistäkin tärkeämpää panostaa tulevaisuuteen ja luoda kestävä pohja Suomen taloudelle. Oppivelvollisuuden laajentaminen on yksi tämän hallituksen keskeisistä tavoitteista ja se on tärkein koulutuspoliittinen uudistus vuosikymmeniin, sanoi Pia Lohikoski.
Hänen mukaansa julkisen talouden suunnitelma turvaa oppivelvollisuuden laajentamisen rahoituksen.
– Korona alleviivaa entisestään tämän uudistuksen tärkeyttä. Tätä mieltä on myös opettajien ammattijärjestö OAJ.
Minkälainen viesti?
Myös SDP:n ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että hallitusohjelman toteuttaminen ja tulevaisuusinvestoinnit ovat edelleen tämän hallituksen prioriteetteja
– Otetaan esimerkiksi parjattu oppivelvollisuuden laajentaminen. Jokaisen nuoren kouluttaminen valmiiksi asti on välttämätöntä, jotta kriisistä nousee entistä suorituskykyisempi Suomi, Johannes Koskinen sanoi.
Opetusministeri Li Andersson sanoi olevansa pettynyt siihen, että pysyvien menolisäysten perumisessa monet edustajat nostavat ensimmäisenä esiin koulutukseen tehtävät historialliset panostukset.
– Minkälainen viesti tämä on suomalaisille nuorille, lapsille ja opettajille sen jälkeen, kun tämä kevät on mullistanut heidänkin arkensa?
Eduskunnassa sanottiin, että uudistusta vastustavat kaikki, jotka asiasta jotain tietävät. Anderssonin mukaan sitä kannattavat muun muassa OAJ ja toisen asteen opiskelijajärjestöt, jotka ovat pitkään kampanjoineet maksuttoman toisen asteen puolesta.
– Ne rakenteelliset ongelmat, joista viime syksynä puhuttiin, ovat edessä myös koronakriisin jälkeen. Meidän on nostettava koulutus- ja osaamistasoa, huolehdittava osaavan työvoiman saatavuudesta, Andersson sanoi.
Hyvinvointivaltio kelpaa nyt
Vasemmistoliiton Lohikosken mukaan koronakriisi pakottaa uudelleen arvioimaan asioita, mutta se ei muuta hallitusohjelmaan kirjattua talouspolitiikan päämäärää, joka on hyvinvoinnin lisääminen.
– Tämä on paitsi arvovalinta, myös järkevää ja vastuullista. Kriisin keskellä on entistäkin tärkeämpää rakentaa kestävää tulevaisuutta ja vahvistaa luottamusta yhteiskunnassa.
Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää, että kriisin laskua ei tulla maksattamaan niillä, jotka ovat jo entuudestaan yhteiskunnassa heikoimmassa ja hauraimmassa asemassa.
Lohikoski huomautti, että hyvinvointivaltio on viimeistään kriisin myötä osoittanut tarpeellisuutensa myös monille sellaisille, jotka normaalioloissa eivät mielestään tarvitse hyvinvointivaltion palveluita tai turvaverkkoja.
– Nyt tuet ja palvelut ovat kelvanneet, ja hyvä niin. Tukemalla ihmisiä ja yrityksiä kriisin yli voidaan varmistaa, että ihmisillä on työpaikka, jonne palata rajoitusten purkamisen jälkeen, Lohikoski perusteli.
Pääministerin ilmoitus tulossa
Kokoomus vaati pääministerin ilmoitusta koronakriisin hoidosta sekä sosiaali- ja terveysministeriön ”poliittisessa johtamisessa tehdyistä virheistä”.
– Emme halua esittää välikysymystä. Juuri nyt maa tarvitsee toimintakykyisen hallituksen, puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi.
– Jotta voimme toimia yhdessä ja päättäväisesti ilman hallitus- ja oppositiorajoja kansallisessa hätätilassa, meidän on saatava selvyys asioiden hoidon tilaan erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön osalta. Se on tärkeää siksi, että eduskunta voi luottaa hallituksen toimintakykyyn, kun kriisin vaikeammat vaiheet alkavat.
Orpon mukaan koronakriisin hoidossa ongelmia on ollut tilannekuvan muodostamisessa, toimenpiteiden valmistelussa, suojavarusteiden hankinnassa sekä testausten järjestämisessä. Lisäksi tiedonkulussa eduskunnan ja hallituksen välillä on ollut puutteita, mihin perustuslakivaliokuntakin on kiinnittänyt huomiota.
– Eduskunnassa on aito huoli siitä, hoidetaanko koronakriisiä ja kansalaisten terveyteen liittyviä asioita riittävän hyvin.
Pääministeri Sanna Marin lupasi pääministerin ilmoituksen.