Lehtikuva/Jack Guez

Israel sai myöhään maanantai-iltana uuden hallituksen, jonka on määrä ratkaista toista vuotta jatkunut poliittinen kriisi. Hallituksen pohja on kuitenkin hatara, ja uusi kriisi saattaa pian olla edessä. Lisäksi kiusana ovat opposition mielenosoitukset.

Kansalliskonservatiivisen Likudin johtaja, pääministeri Benjamin Netanjahu ja keskustaoikeistolaisen Sininen ja valkoinen -liittouman johtaja, knessetin puhemies Benny Gantz ilmoittivat maanantai-iltana allekirjoittaneensa ”kansallisen hätätilahallituksen” hallitussopimuksen.

Sen mukaan Netanjahu toimii pääministerinä ensimmäiset 18 kuukautta, minkä jälkeen nyt varapääministerinä ja puolustusministerinä aloittava Gantz siirtyy pääministeriksi ja Netanjahu varapääministeriksi.

Israelilaiset poliittiset kommentaattorit epäilevät sopimuksen pitävyyttä ja ylipäänsä hallituksen kykyä toimia kolmea vuotta. Netanjahua ei pidetä luotettavana sopijana, ja lisäksi hänellä on niskassaan syytteet korruptiosta, petoksesta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Ehdotus Länsirannan osittaisesta liittämisestä Israeliin tulee jo kesäkuussa hallitukseen.

Likudille veto-oikeus syyttäjävalintaan

Netanjahun tärkeimpänä tavoitteena oli suojata itseään oikeusviranomaisten toimia vastaan. Hänen pelkonaan on, että valtionsyyttäjä päättäisi estää häntä rikossyytteiden vuoksi toimimasta pääministerinä tai varapääministerinä.

Netanjahu vaati sen vuoksi Likudille veto-oikeutta uuden valtionsyyttäjän valintaan ja mahdollisuutta vaikuttaa myös eräiden muiden johtavien tuomarien nimityksiin. Gantz myöntyi, ja Netanjahu sai tahtonsa läpi.

ILMOITUS

Oikeudenkäynnin Netanjahua vastaan pitäisi alkaa 24. toukokuuta. Sen piti alkaa jo aikaisemmin, mutta oikeusministeri lykkäsi sitä koronaepidemiaan vedoten.

Kahden valtion malli romuttuu

Hallitusohjelmaan sisältyy Jordaninlaakson länsirannan osittainen liittäminen Israelin valtioon. Netanjahu aikoo jo kesäkuussa tuoda ehdotuksensa hallituksen ja knessetin käsittelyyn. Gantz halusi siirtää asian käsittelyn loka-marraskuulle, yli koronaepidemian, ja yritti saada siihen veto-oikeuden, mutta joutui tyytymään lupaukseen, että hänen kanssaan ”konsultoidaan” ehdotuksen sisällöstä.

Palestiinalaishallituksen pääministeri Mohammed Staje sanoi valloitusaikeiden tarkoittavan ”loppua kahden valtion ratkaisulle ja palestiinalaisten oikeuksien romuttamista”.

Israelilaisen radioaseman kommentaattorin mukaan lista Gantzin liittoutuman saavutuksista hallitusohjelmaan on lyhyt, mutta Likudin hyvin pitkä.

Likudin ja Sininen ja valkoinen -liittouman lisäksi hallitukseen osallistuvat ääriortodoksiset uskontopuolueet Shas ja Torah Judaism sekä työväenpuolue ja mahdollisesti oikean äärilaidan Jamina.

Gantzin liittouma saa keskeiset ulkoministerin, puolustusministerin ja oikeusministerin salkut, Likud puolestaan valtiovarainministerin ja sisäisen turvallisuuden ministerin tehtävät. Työväenpuolueen puheenjohtaja Amir Peretz saa talousministerin vakanssin. Terveysministerinä jatkaa ultraortodoksi Jakoov Litzman, joka on saanut virustartunnan.

Ministereitä tulee kaikkiaan 36 ja päälle vielä 15 apulaisministeriä. Ministerien määrä on Israelin historian suurin.

”Turmeluksella ei mitään rajaa”

Benny Gantz rakensi Sininen ja valkoinen -liittoutuman Benjamin Netanjahun kaatamiseksi ja vakuutti, ettei ryhdy yhteisyöhön rikoksista syytetyn kanssa. Liittouma hajosi, kun Gantz käänsi takkinsa. Perusteluna hänellä oli koronakriisi. Israelilaisessa julkisuudessa on arvuuteltu myös muita mahdollisia syitä ja kyselty, onko yhtenä syynä Gantzin kännykän hakkerointi vaalikamppailun aikana.

Entinen valtiovarainministeri, Yesh Atid -puolueen johtaja Jair Lapid sanoi maanantai-iltana Gantzin suostuneen siihen, että sallitaan ”rikoksista syytetyn nimittää tuomareita antamaan lausuntoja omasta tapauksestaan”. Lapid, joka oli mukana Gantzin liittoumassa, mutta jätti sen, katsoi, ettei ”turmeluksella ole mitään rajaa”.

Vasemmistolaisen Meretz-puolueen Tamar Sandberg kirjoitti twitterissä Gantzin ryhtyneen ”korruptiosta syytetyn, kiihottajan ja rasistin” puolustajaksi.

Mielenosoitus koronarajoituksilla

Israelissa on voimassa tiukkoja liikkumista ja kokoontumista koskevia määräyksiä. Ne eivät kuitenkaan estäneet parintuhannen mielenosoittajan kokoontumista sunnuntaina Rabinintorille Tel Avivin keskustaan. Mielenosoittajat pitivät torin pintaan merkityissä ruuduissa kahden metrin etäisyyden tosistaan.

Protesti oli osoitettu Netanjahua ja kotimaan tiedustelupalvelulle myönnettyjä televalvontaoikeuksia vastaan. Tiedustelupalvelu Shin Bet voi paikantaa virustartunnan saaneiden kontakteja.

Israelissa tiedustelupalveluilla on huono maine. Siksi niiden pelätään käyttävän saamiaan valtuuksia muihinkin tarkoituksiin kuin vain koronaepidemian torjumiseen. Lisäksi epäilyksenä on valtuuksien jääminen tosiasiassa pysyviksi.

Puhujat kantoivat huolta kansalaisoikeuksien kaventamisesta ja demokraattisen yhteiskunnan perustan horjuttamisesta. Osansa sai myös meneillään ollut hallituksen muodostamishanke.

Jair Lapid syytti Sininen ja valkoinen -liittouman hajottajia petoksesta äänestäjiä kohtaan. Gantzin liittoutumaan kuulunut entinen puolustusministeri, Telem-puolueen johtaja Moshe Ya’alon sanoi olevan selvää, ettei Netanjahu ole ensisijassa kiinnostunut viruksen torjumisesta, vaan ”syytetyn penkiltä pakoilemisesta”. Ya’alon on Gantzin tavoin entinen armeijan komentaja.

Myös arabipuolueiden liiton johtaja Ayman Odeh oli paikalla ja sanoi keskeistä olevan nähdä demokratiaa puolustettaessa tärkein asia: ”Vain arabien ja juutalaisten yhteisellä taistelulla voimme saavuttaa tuloksia.”

Israelilaiset yhteiskuntatieteilijät arvioivat, että Netanjahun ja Gantzin hallituksen muodostaminen lisää Israelin arabien, väestön viidenneksen, kiinnostusta poliittiseen vaikuttamisen. Arabienemmistöiset puolueet ovat vaali vaaleilta kasvattaneet kannatustaan.