Antti Yrjönen

Ulla Donner pohtii sarjakuvassaan nykyajan työelämää ja ajan ilmiöitä. Individualismi korostuu hänen mielestään nykyään liikaa niin poliittisesti kuin kulttuurisesti.

Ulla Donner käsittelee Sontaa-sarjakuva-albumissaan satiirisesti nyky-yhteiskuntaa ja ajan ilmiöitä. Mainostoimistomaailmaan sijoittuvassa albumissa teemoina ovat muun muassa kapitalismi ja markkinatalous, työelämän ongelmat, tasa-arvokysymykset, seksuaalinen häirintä ja parisuhdeväkivalta.

– Sarjakuva on hyvä keino käsitellä tällaisiakin asioita, koska se sallii yksinkertaistavan ja karikatyyrimäisen otteen. Yksi sarjakuvakirja tuskin voi varsinaisesti muuttaa mitään. Voi kuitenkin olla helpottavaa ja jopa energisoivaa lukea visuaalisessa muodossa asioista, joita on joutunut kohtaamaan tai ainakin pohtimaan, Ulla Donner sanoo.

Donner toteaa monen kokevan työssään sisäistä ristiriitaa. Valinnanvapaus voi olla näennäistä. Ihminen voi joutua tekemään rahan takia työtä, johon ei lainkaan usko tai joka on vastoin omia arvoja.

– Yritin antaa kirjassani muodon myös tällaisille tunteille.

Donner korostaa, ettei Sontaa ole pamflettimainen teos. Hän halusi tehdä ennen kaikkea viihdyttävän sarjakuvan.

ILMOITUS

– Vakavista asioistahan voi puhua monella sävyllä. Arjessakin puhumme usein rinnakkain kepeistä ja raskaista aiheista: ensin vaikka ilmastoahdistuksesta ja rahattomuudesta ja heti seuraavaksi kysymme, mitä toinen söi lounaaksi.

Viime syksynä alun perin ruotsiksi ilmestynyt Sontaa (Skiten) voitti tämänvuotisen Sarjakuva-Finlandian.

Donnerin debyyttisarjakuva, vuonna 2017 julkaistu Spleenish kertoo nuoren naisen masennuksesta ja kriisistä. Albumi sai Vuoden kaunein kirja -tunnustuksen ja oli tulloin myös Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaana.

Ranskan löytö

Sarjakuvien tekeminen ei ollut Donnerille lapsuuden haave. Lapsena hän luki lähinnä Aku Ankkaa. Lisäksi Donnerin setä oli intohimoinen sarjakuvaharrastaja ja tapasi antaa Ullalle joululahjaksi sarjakuvakirjoja. Ystäviensä kautta hän sai tuntumaa myös ruotsalaiseen poliittiseen sarjakuvaan.

Donner opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa (nykyinen Aalto-yliopisto) ensin pukusuunnittelua ja sittemmin graafista suunnittelua. Vuonna 2014 Donner oli vaihto-oppilaana Ranskassa, jossa hän valitsi opinto-ohjelmaansa sarjakuvakurssin.

– Löysin jotain sellaista, mitä olin kaivannut. En ollut aiemmin tajunnut miten monipuolisesti itseään voi ilmaista sarjakuvia tekemällä.

Viime vuonna Donner oli Ranskassa Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla Suomen sarjakuvaseuran kutsumana.

– Siellä heräsin siihen, miten iso asia sarjakuva on Ranskassa. Alalla liikkuu paljon rahaa. Ranskassa sarjakuva nähdään vahvana kirjallisuuden ja taiteen muotona.

Donnerin mukaan Suomessakin tehdään paljon mielenkiintoista ja korkeatasoista sarjakuvaa, mutta sarjakuva ei ole paljon esillä.

– Itse löysin sarjakuvaskenen vasta siinä vaiheessa, kun aloin tehdä sarjakuvia itse. Suomessa sarjakuva on pienen porukan juttu, mutta siellä kulttuuri on tosi elävää.

”Emme välttämättä kyseenalaista etuoikeuksiamme tai tiedosta sokeita pisteitämme.”

Taiteen kandidaatiksi Aalto-yliopiston visuaalisen viestinnän muotoilun koulutusohjelmasta valmistunut Donner tekee freelancerina pääasiassa kuvittajan ja graafisen suunnittelijan töitä. Aluksi sarjakuvanteko oli lähinnä harrastus.

– Nykyään se on isommassa roolissa. Sarjakuvanteolla ei kuitenkaan tienaa paljon, joten minun on tehtävä riittävästi muita töitä. Eri työt myös ruokkivat toisiaan ja on ylipäätään kiva hyppiä eri alojen välillä.

Yhteisiä arvoja

Donner toteaa elävänsä punavihreässä kuplassa. Kuplien etuna hän pitää esimerkiksi yhteisiä arvoja, joiden pohjalta asioita voi lähteä rakentamaan.

– Vaarana on kuitenkin pieni itsetyytyväisyys. Emme välttämättä kyseenalaista etuoikeuksiamme tai tiedosta sokeita pisteitämme.

Donnerin mielestä individualismi korostuu nykyään liikaa niin poliittisesti kuin kulttuurisesti.

– Meidän pitäisi puhua enemmän yhteisöllisesti ja vähemmän yksilöllisesti. Siten voimme myös ymmärtää, missä valta on ja kenellä on oikeasti mahdollisuus muuttaa rakenteellisia asioita, esimerkiksi ilmastokriisiin liittyen.

– Lisäksi yhteiskunnallisessa keskustelussa pitäisi keskittyä enemmän siihen, että luonnolla on itseisarvo, eikä nähdä sitä vain ihmiselämän edellytyksenä. Voi olla, että teen jatkossa sarjakuvaa tähän teemaan liittyen.


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 30 €/3 kk + sähköinen digilehti 3 kuukaudeksi 4,90 €.