Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Puolen vuoden rajoitustoimilla talous sukeltaisi 12 prosenttia.

Suomen talous supistuu 5,5 prosenttia tänä vuonna koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehtyjen rajoitusten vuoksi, arvioi valtiovarainministeriö torstaina julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan. Katsauksen esitellyt finanssineuvos Jukka Railavo korosti tiedotustilaisuudessa, että kaikkiin ennusteisiin liittyy tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.

VM:n ennusteessa on oletettu, että voimassa olevat rajoitukset ovat voimassa kolme kuukautta. Jos näin käy, uskoo VM talouden kääntyvän jo loppuvuodesta kasvuun.

Suomen talouden supistuminen johtuu sekä kotimaan kulutuksen hiljentymisestä että ulkomaankaupan hiipumisesta. Railavo painottikin, että talouden elpyminen edellyttää sulkutoimien päättymistä myös muualla.

VM:n ennusteessa ensi vuonna talouskasvu on 1,3 prosenttia. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà huomautti Twitterissä, että muissa talousennusteissa on povattu huomattavasti ripeämpää talouskasvua ensi vuodelle.

Työttömyys tulee koronakriisin aikana myös kasvamaan, mutta VM:n perusurassa työttömiä olisi tulossa 35 000 eli kasvu jäisi niin sanotusti maltilliseksi.

ILMOITUS

Railavon mukaan työttömyys näyttäisikin lisääntyvän samaan tapaan kuin vuoden 2008 finanssikriisin aikana.

Ensi vuonna työttömyys alkaisi taas vähentyä, mutta hitaasti. Kun työllisyysaste ennen koronakriisiä oli 72,5, olisi sen VM:n ennusteen mukaan 71,8 prosenttia vuonna 2023.

Synkempi ennuste

VM teki ennusteen myös sen pohjalta, että rajoitustoimet olisivat voimassa puoli vuotta. Siinä tapauksessa sukellus olisi huomattavasti jyrkempää.

Puolen vuoden sulkutoimet johtaisivat 12 prosentin laskuun bruttokansantuotteessa. Samalla myös työttömyys kasvaisi huomattavasti enemmän, kun työpaikkoja tuhoutuisi paljon.

Kuuden kuukauden sulkutoimet tarkoittaisivat, että talouskasvu alkaisi aivan loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa, VM:n finanssineuvos Railavo sanoi.

Ovat sulkutoimet voimassa sitten kolme tai kuusi kuukautta, on talouden elpymisen ehtona sulkutoimien päättyminen muuallakin kuin Suomessa.

Kotimaan kulutus voi kannatella taloutta hetken, mutta sen vaikutus päättyisi melko nopeasti.

Julkinen talous ottaa iskun vastuun

VM:n talouskatsauksessa nostettiin esiin myös koronakriisin vaikutukset julkiseen talouteen. Kuten jo aiemmin on kerrottu, Suomen julkinen talous velkaantuu nyt nopeasti.

Tämän vuoden aikana valtio tarvitsee 16,6 miljardia velkaa kattamaan tulot ja menot, VM arvioi. Hallituksen finanssipolitiikka elvyttää VM:n mukaan taloutta voimakkaasti tänä vuonna.

Velkasumma voi vielä nousta, sillä hallitus on antamassa uutta lisätalousarviota toukokuussa. Finanssineuvos Marja Paavonen huomauttikin, että velkaa voi tulla yli 20 miljardia tämän vuoden aikana.

VM:n mukaan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen voi lähestyä 80 prosenttia vuonna 2024.