Euromaat pääsivät viime viikolla pitkän väännön jälkeen sopuun 500 miljardin euron koronapaketista, mutta ilmeisesti monia asioita on vielä avoinna?
– Euroryhmä sopi kolmesta asiasta, Euroopan vakausmekanismista (EVM), Euroopan investointipankista (EIP) ja EU-komission työllisyysrahastosta. Näihin sisältyy kuitenkin paljon epävarmuutta. EVM:n kautta saa luottoja vain ”terveydenhuoltoon”, ja tämän määrittely lienee varsin suurpiirteistä. Lisäksi Italian hallituksessa oleva Viiden tähden liike ei edes hyväksy EVM:n kautta annettavaa lainarahaa.
– Komission 100 miljardin työllisyysrahaston vakuutena on EU-budjetti, joten siihenkin sisältyy yhteisvastuuta, mikä voi olla vaikea hyväksyä ilman korvamerkintää pohjoisessa. Neljänneksi euroryhmä siirsi päätöksen “jälleenrakennusrahastosta” EU-johtajille, jotka kokoontuvat ensi viikon torstaina. Saksa, Hollanti, Itävalta ja Suomi vastustivat niin kutsuttuja koronabondeja, mutta tukitoimet tuskin olivat vielä tässä.
”Nyt Välimeren maat ja Ranska vaativat yhdessä rintamassa kovempia toimia.”
Miten tämä vaikuttaa Euroopan unionin pohjoinen-etelä-jakoon? Ainakin Italiassa ja Portugalissa euroryhmän päätöksiä on kommentoitu hyvin happamasti.
– Koronakriisi on tuonut esiin eurokriisin aikaiset traumat. Mutta toisin kuin eurokriisissä, jossa vastakkain oli aina yksi kriisimaa loppuja euromaita ja Troikkaa (EU, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto) vastaan, rintamat ovat nyt täysin erilaiset.
– Kukaan ei tukenut eurokriisin aikana Kreikkaa, mutta nyt Välimeren maat ja Ranska vaativat yhdessä rintamassa kovempia toimia. Lisäksi jakolinjat lävistävät myös EU-instituutiot: Euroopan keskuspankki ja merkittävät komissaarit ovat vaatineet euroryhmän päätösten päälle jopa 1 000 miljardin suuruisia toimia. Päätöksentekoa vaikeuttaa se, että EU:n ja euroalueen tulisi sopia yhtäaikaa merkittävistä toimista.
Tarkoittaako tämä, että EKP:n tulee jatkossakin ottaa suurempi vastuu elvytystoimista ja tekeekö tämä samalla EKP:stä entistä poliittisemman toimijan?
– Nyt ollaan valittu tie, jossa jokainen maa vastaa itsenäisesti koronakriisin aiheuttamaan shokkiin. Arvioiden mukaan Italian julkisvelka tulee kasvamaan pelkästään tänä vuonna kymmeniä prosenttiyksiköitä nykyisestä 135 prosentista suhteessa bkt:hen.
– Italian lisäksi kaikkien muiden euromaiden velat tulevat kasvamaan. Koronabondien idea oli siirtää velkaantuminen pois kansallisesta kirjanpidosta, jolloin velkaantuneiden maiden velkaongelma ei olisi pahentunut entisestään. Euroopan keskuspankki tukee euroaluetta tämän vuoden aikana 1 000 miljardilla, joka on rauhoittanut markkinat ainakin tässä vaiheessa.
– Jos yhteisvastuuta ei tule velkakirjojen tai elvytysrahaston muodossa, EKP joutuu jatkamaan poikkeuksellisia tukitoimia myös ensi vuonna, jotta Italian ja muiden velkaisten maiden korot eivät lähde nousuun käynnistäen uutta eurokriisiä. Tämä aiheuttaa puolestaan uuden ongelman, sillä artikla 123 kieltää EKP:ltä jäsenmaiden suoran tukemisen, ja EKP kulkee pandemia-elvytyksen suhteen jo nyt jossain määrin harmaalla alueella.
Suomi linjasi valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) suulla ennen ja jälkeen kokouksen, että jokainen maa vastaa omasta taloudestaan ja vastusti yhteisvastuullisuutta. Niin kutsutuista eurobondeista on ilmeisesti kuitenkin luvassa vielä vääntöä?
– Suomi arvioi euroalueen integraation suhteen ainoastaan omia vastuitaan ja eduskunnan budjettisuvereniteettia. Sen sijaan Suomi ei huomioi, että EKP:n toimien lisääntyessä kasvaa myös riskit Suomen Pankin taseessa.
– Koska eduskunta on viime kädessä vastuussa Suomen Pankista, EKP:n toimien lisääntyminen uhkaa epäsuorasti myös eduskunnan budjettisuvereniteettia. Rahaliitossa on erotettu finanssipolitiikka ja rahapolitiikka, joka ei enää nykyisenkaltaisessa kriisitilanteessa ole perusteltua.
– Olisikin hyvä, että yhteisvastuuta arvioitaessa tunnistettaisiin sekä finanssipoliittinen että rahapoliittinen yhteisvastuu ja kriisiratkaisua arvioitaisiin kokonaisuutena.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
– Europpa-neuvosto kokoontuu ensi viikon torstaina jatkamaan neuvotteluita euroryhmän ratkaisusta ja elvytysrahastosta. Lisäksi erityisen mielenkiintoinen päivä on 5. toukokuuta, jolloin Saksan perustuslakituomioistuin antaa ratkaisunsa EKP:n tukitoimien laillisuudesta.
– Perustuslakituomioistuimen piti antaa ratkaisunsa jo maaliskuussa, mutta EKP:n uusien koronatoimien seurauksena se lykkäsi päätöstä.