Eeva Suorlahti

Digi- ja väestötietoviraston projektipäällikkö Minna Piiraisen mukaan virasto on hyvin tietoinen siitä, että kaikilla suomalaisilla ei ole kotona tietokonetta tai internet-yhteyttä. Monella ihmisellä ei ole myöskään vakituista asuntoa.

– Kirjastot, asukastalot ja muut vastaavat julkisia tietokoneita tarjoavat palvelut on suljettu, joten osalla ihmisistä ei ole mahdollisuutta hoitaa asioitaan. Laskujen maksaminen ja muu viranomaisasiointi on tällä hetkellä vaikeaa. Myös ihmissuhteiden ylläpitäminen poikkeustilan aikana voi olla hankalaa ilman tietokonetta tai älypuhelinta, Piirainen toteaa.

Digi- ja väestötietovirasto ohjaa digitaalista tukea 14 maakuntaan. Alueellinen koordinaatio tapahtuu maakuntien kanssa.

– Sieltä on noussut huolta, että miten tilanteessa toimitaan. Olemme yhdessä maakuntien kanssa yrittäneet miettiä ratkaisuja, mutta mitään konkreettista ei vielä ole. Pohdimme esimerkiksi, että olisiko ihmisten mahdollista saada jonkin tahon kautta tietokoneita kotiin.

Digitaalisten taitojen merkitys kasvaa myös pandemian jälkeen.

– Esimerkiksi monilla kansalaisopistoilla saattaa olla sellaisia laitteita, joita ei käytetä tällä hetkellä. Niitä voisi mahdollisesti lainata, Piirainen kertoo.

Lainaaminen herättää kysymyksiä

– Mistä koneisiin saadaan internet-yhteys tai onko laitteissa SIM-kortti? Myös vastuuasiat ja vakuutuskysymykset monimutkaistavat tilannetta, Piirainen pohtii.

ILMOITUS

– Aloitteen ja auttamishalun pitää myös tulla toimijoilta itseltään. Virasto ei voi toimia asiassa aloitteellisena tai sopimuksen tekijänä.

Piiraisen mukaan digi- ja väestötietovirasto selvittää myös lähiaikoina voisivatko yksityiset elektroniikkayritykset osallistua jollakin tapaa auttamiseen.

Havainnollistavana esimerkkinä hän mainitsee Kaikille kone -kampanjan. Kampanjaan osallistuu yrityksiä kaikilta aloilta.

– Kampanjan idea on, että yrityksiä pyydetään lahjoittamaan käytöstä poistetut tietokoneet nuorille opiskelukäyttöön. Koneet alustetaan ennen lahjoitusta, jotta vanhoja tietoja ei jää laitteisiin. Vastaavat lahjoitukset kansalaisille voisivat olla yksi ratkaisu tilanteeseen.

Piirainen toteaa, että konkreettinen ratkaisu vaatii monitahoista yhteistyötä. Terveysviranomaisten ohjeistukset kuitenkin määrittävät kaikkien viranomaisten toimintaa.

Digitaidot kuuluvat kansalaistaitoihin

Piirainen sanoo, että yhteiskunta on koronarajoitusten myötä siirtynyt digitaaliseen vuorovaikutukseen muutamassa päivässä.

– Tämän hetkinen digitaalinen arki on täysin uusi tilanne. Asioiden hoitamisen lisäksi mukaan on tullut muun muassa ihmissuhteiden ylläpitoa, e-kirjastossa asiointia sekä striimauspalveluita. Digitaitojen merkitys on muuttunut viimeisen neljän viikon aikana valtavasti.

Piirainen kertoo poikkeustilan vaikuttavan varmasti myös tulevaisuuden käyttäytymiseen ja kuluttamiseen. Digitaalisten taitojen merkitys kasvaa myös pandemian jälkeen.

– Moni organisaatio on ottanut valtavan digiloikan. Etätyöt eivät olleet monessakaan työpaikassa arkinen ratkaisu. Uskon, että tilanteella on myös positiivisia vaikutuksia. Sen avulla nähdään, että digitaidot ovat nykyisin osa niin sanottuja kansalaistaitoja. Tämä on kuitenkin pitkäkestoinen haaste.