Lehtikuva/Emmi Korhonen

Työttömien määräaikaishaastattelut näyttävät johtaneen työnteon kannustimien heikkenemiseen.

Yksi edellisen hallituksen työllisyysideoista olivat työttömien määräaikaishaastattelut kolmen kuukauden välein. Työllistymissuunnitelman toteutumista seurataan tehostetusti ja rikkomuksista säädetyt sanktiot toimeenpannaan täysimääräisesti, Juha Sipilän hallitus päätti syksyllä 2016.

Kyseessä oli yksi esimerkki edellisen hallituksen huonosta lainvalmistelusta. Lausuntokierroksen jälkeen se jouduttiin laittamaan uudelle lausuntokierrokselle, mutta vaikutusarviointeja ei tehty eikä TE-toimistojen mielipidettä kysytty, vaikka juuri niiden toimintaan laki vaikutti.

Lain idea oli tehostaa työttömien tarkkailua. Noudatetaanko työllistymissuunnitelmaa, onko työnhaku tuloksellista? Tavoite oli lyhentää työttömyysjaksoja.

Mitä tapahtui, siitä kirjoittavat Antti Halmetoja Valtiontalouden tarkastusvirastosta ja Tuija Korpela Kelan tutkimusosastolta Kelan tutkimusblogissa.

Määräaikaishaastattelut lähes kaksinkertaistivat työttömille määrättyjen karenssien määrän 2016–2018. Lukumääräisesti ne lisääntyivät runsaasta 8 000:sta lähes 16 000:een.

ILMOITUS

Eniten lisääntyivät karenssilausunnot ilman pätevää syytä työllistymissuunnitelman noudattamatta jättämisestä. Lain voimaantulon jälkeen vuosina 2017 ja 2018 kielteisen työttömyysturvapäätöksen eli karenssin sai yhteensä 16 587 työttömän peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajaa.

”Uudistuksissa otettava kokonaisuus huomioon”

Tutkijat selvittivät, miten karenssipäätös vaikutti toimeentulotuen tarpeeseen. Saajien ja tuen määrä kasvoivat. Pari kuukautta karenssipäätöksen jälkeen toimeentulotukea maksettiin noin 200 euroa enemmän kuin ennen karenssia.

Määräaikaishaastattelujen vaikutusta työllisyyteen ei ole selvitetty, mutta toimeentulotuen tarve näyttää uudistuksen takia lisääntyneen.

”Toimeentulotuen saaminen heikentää työnteon kannustimia, koska ansiotulojen suojaosa (etuoikeutettu tulo) on matalampi yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan verrattuna. Tästä näkökulmasta toimeentulotuen tarvetta lisäävät työvoimapoliittiset uudistukset eivät ole tarkoituksenmukaisia”, tutkijat kirjoittavat.

He viittaavat hallituksen nyt käynnistämään sosiaaliturvauudistukseen, jonka yksi tavoite on palvelujen ja etuuksien parempi yhteensovittaminen.

”Tarkastelumme toimii esimerkkinä siitä, kuinka työvoimapolitiikka, työttömyysturva ja toimeentulotuki ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Tämän vuoksi niitä koskevat uudistukset olisi hyvä valmistella aina kokonaisuus huomioiden”, he toteavat.