Kun tämä vyyhti alkoi vuosi sitten keriytyä auki, toiminnan kannattavuus alkoi huveta.
Kova kasvu, kova tuotto ja laadukkaat hoivapalvelut eivät tunnu mahtuvan samaan yhtälöön.
Kuntien vastuulla olevasta ikääntyneiden tehostetusta palveluasumisesta puolet on ulkoistettu yksityisille toimijoille. Kunnat ostavat palvelua joko ostopalvelusopimuksilla tai palveluseteleillä. Luisun loiventamiseksi hoivayritykset yrittävät nyt niistää lisää katetta kunnilta.
Hinnalla pieni yksikkö ei pysty kilpailemaan.
Pieni kasvaa hallitusti
Tuomo Ulander alkoi hoiva-alan yrittäjäksi vuonna 2013. Oulun Nokian toimipiste hiljeni ja kun insinöörin piti keksiä uutta työtä, oli yrittäjyys yksi vaihtoehto.
Suunnitelma siirtyi käytäntöön, kun Vaalassa tuli myyntiin Hoivakoti Suvanto, jonka edellinen omistaja oli jäämässä eläkkeelle. Koska puoliso Suvi Ulander on hoiva-alan ammattilainen, kaupat tehtiin lopulta nopeasti.
– Isommat ketjut olivat kosineet mutta edellinenkään omistaja ei halunnut myydä toimintaa niille missään nimessä, Tuomo Ulander kertoo.
Yksi hoivakoti ei vielä työllistänyt tarpeeksi, joten yrittäjä lähti monistamaan ideaa. Toinen ostos oli Palvelukoti Pihlajaranta Oulussa vuonna 2016. Kolmantena kokonaisuuteen on vuodesta 2018 alkaen kuulunut Puolangan Palvelukoti, joka on mielenterveyskuntoutujien yksikkö.
– Silmät ja korvat ovat auki, Ulander viittaa mahdollisiin tuleviin yrityskauppoihin.
Laadulla ja läsnäololla pärjää
Lähellä Suvantoa sijaitsevat Attendon syksyllä 2018 valmistuneet tilat, joissa toimintaa ei ole vieläkään aloitettu. Siksi Ulanderkaan ei osaa vielä ottaa kantaa, riittääkö asiakkaita jatkossa kummallekin. Hän ei kuitenkaan pelkää, koska näkee, että toimijoiden tuotteet ovat niin erilaiset.
– Meillä on pieniä, kodinomaisia yksiköitä ja niille on kysyntää jatkossakin. Tarjoamme huolenpitoa sekä yksilöllistä hoivaa ja turvaa.
Myös Pihlajarannan kymmenen paikkaa ovat täynnä, vaikka reilun kilometrin päässä on Mehiläisen yksikkö.
– Toki joku haluaa isoja paikkoja ja prameita uusia tiloja. Pienillä yksiköillä vahvuuksia ovat hoidon laatu ja läsnäolo. Komentoketju on lyhyt ja kun yrittäjä itse talonmiehenä kolaa pihaa, asukkaat ja omaiset voivat tulla kertomaan huolistaan ja murheistaan, Ulander kuvaa.
Pitkäaikaiset asukkaat ja heidän omaisensa ovat yrittäjäpariskunnalle jo kuin perhetuttuja.
– Tieto meistä kulkee suusta suuhun ja puskaradion kautta. Hyvä maine on meidän lähes ainoa kilpailuvaltti.
Valinnanvapaus tuo asiakkaita
Hinnalla pieni yksikkö ei pysty kilpailemaan. Jos hinta ratkaisisi, pienet toimijat olisi ajettu jo alas, sillä isoilla on markkinoille rymistellessään varaa toimia vaikka tappiolla jonkin aikaa. Siksi Ulander pitää palveluseteliä hyvänä systeeminä, koska asiakas voi tehdä omat valintansa.
Tulevaisuus ”sote-mörköineen” voi näyttäytyä kahdenlaisena. Joko suuntaudutaan nykyistäkin enemmän pieniin yksiköihin tai sitten päinvastaiseen suuntaan eli toimijoiden karsimiseen. Tuomo Ulander luottaa, että jatkossakin tarvitaan myös pieniä yrityksiä.
Hänen kolmen toimipisteensä asiakasmäärä on tällä hetkellä yhteensä 35 luokkaa ja henkilöstöä on 25. Hoitajamitoitus on jo nyt keskimäärin 0,65.
Pienelle hoivakodille on elinehto, että sen asukaspaikat ovat lähes täynnä koko ajan. Alle 80 prosenttiin notkahtaminen näkyisi kassassa äkkiä. Joskus näin käy, jos tulee useampi asukaspoistuma peräkkäin. Silloin paikkojen täyttämisen ratkaisee se, onko uusia tulijoita juuri kyseisellä alueella sijaitsevaan hoivakotiin, mutta väistämättä jonkin verran viivettä tulee aina.
Avilla valvontakäyntejä ennätysmäisesti
Myös Pohjois-Suomen aluehallintovirastoa sosiaalihuollon valvonta-asiat työllistivät viime vuonna reippaasti enemmän kuin edellisenä. Vireille tuli 99 uutta vanhustenhuollon valvonta-asiaa ja 37 kantelua.
Virasto teki ennätysmäiset 27 valvontakäyntiä ja pyysi saamiensa epäkohtailmoitusten perusteella kuntia ja kuntayhtymiä tekemään yksilöityjä tarkastuskäyntejä. Osa käynneistä toteutettiin yhdessä Valviran kanssa.
Suurin osa valvonnoista kohdistui toimintayksiköihin ja niiden henkilöstön mitoitukseen ja rakenteeseen.
Yhden toimintayksikön, utajärveläisen Attendo Marian Kartano Oy:n Kirkkopuiston toimintayksikön toiminta keskeytettiin siihen asti, että palveluntuottaja oli tehnyt korjaustoimenpiteensä. Yksikkö oli aloittanut toimintansa joulukuussa 2018 ja keskeytys tehtiin helmikuussa 2019. Toiminta jatkui viime joulukuussa.
Pohjois-Suomen alueella puutteet olivat samankaltaisia kuin muualla Suomessa. Osaavaa henkilöstöä ei ollut riittävästi, tuki- ja muut tehtävät oli resursoitu puutteellisesti, hoito- ja palvelusuunnitelmia oli tekemättä, ne olivat puutteellisesti tehtyjä tai ne eivät olleet ajan tasalla, esimiestoiminnassa oli puutteita ja lääkitysturvallisuudessa oli ongelmia. Omavalvontasuunnitelmissa tai omavalvonnan toimeenpanossa oli heikkouksia.