Saara Lavi

Elle-Máijá Tailfeathers

Saamelais-mustajalka käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja ja näyttelijä. Valmistunut näyttelijäksi vuonna 2006.

Opiskellut myös alkuperäiskansatutkimusta sekä nais- ja sukupuolentutkimusta.

Ohjannut seitsemän elokuvaa, joista viisi lyhytelokuvia.

Asunut Saamenmaalla seitsenvuotiaaksi. Nyt elää New Yorkissa, mutta vierailee vuosittain Saamenmaalla ja Blood-reservaatissa.

Elokuvantekijä Elle-Máijá Tailfeathers haluaa tuoda esiin alkuperäiskansojen kipukohtia. Saamelainen ja mustajalka-kansaan kuuluva Tailfeathers huomaa paljon yhtymäkohtia kansojen välillä.

Elokuvanäytöksen yleisö seuraa herpaantumatta valkokangasta. Raskaana oleva Rosie pakenee väkivaltaista miestään. Kadulla häneen törmää Àila, joka kutsuu Rosien luokseen auttaakseen häntä. Muutamalla otolla kuvattu elokuva kertoo intensiivisen tarinan kahden eri taustoista tulevan alkuperäiskansoja edustavan naisten kohtaamisesta.

Kyseessä on Elle-Máijá Tailfeathersin ja Kathleen Hepburnin ohjaama elokuva The Body Remembers When The World Broke Open. Tailfeathers myös näyttelee elokuvan toista pääosaa.

– Elokuva on fiktiivinen, mutta sen pääelementit ovat samoja, mitä minulle tapahtui kerran tosielämässä, Tailfeathers kertoo.

Kyseinen elokuva on myös Tailfeathersin ensimmäinen pitkä ohjaustyö. Viime vuonna kriitikot valitsivat sen Kanadan parhaaksi elokuvaksi. Nyt se on ehdolla kansallisessa Canadian Screen awards -kilpailussa muun muassa parhaana elokuvana.

– Elokuva on tehty erityisesti alkuperäiskansojen naisille, jotta he tuntisivat, että myös heidän tarinansa kuuluvat valkokankaalle, Tailfeathers toteaa.

Suomen ensinäytöksen elokuva sai alkuperäiskansojen Skábmagovat-elokuvafestivaaleilla Inarissa tammikuussa. Tailfeathers palkittiin myös festivaalin omalla palkinnolla alkuperäiskansojen elokuvan eteen tekemästään työstä.

Tailfeathersin elokuvien lähtökohtana on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja alkuperäiskansojen kipukohdat. Kanadassa, joka on Tailfeathersin toinen kotimaa, alkuperäiskansojen naisilla on suuri riski joutua väkivallan kohteeksi, kadonneeksi tai murhatuksi.

”Elokuva on tehty erityisesti alkuperäiskansojen naisille, myös heidän tarinansa kuuluvat valkokankaalle.”

Jopa 16 prosenttia Kanadassa tehdyistä naisiin kohdistuneista murhien uhreista oli alkuperäiskansojen jäseniä. Kadonneista alkuperäiskansojen naisia on kymmenen prosenttia.

– Tilanne on erittäin hälyttävä. Alkuperäiskansojen naiset ovat olleet väkivallan tekojen kohteena jo kolonialistisesta kohtaamisesta lähtien, Tailfeathers sanoo.

Eri kansat, paljon yhteistä

– Bures, mu namma lea Elle-Máijá ja mun lean eret Karasjogas ja Blackfoot reserváhtas Kanadas, esittelee elokuvantekijä itsensä. (Minun nimeni on Elle-Máijá ja olen kotoisin Kaarasjoelta ja Blackfoot-kansan reservaatista Kanadasta.)

Tailfeathers asui ensimmäiset kuusi vuottaan Kaarasjoella. Sen jälkeen perhe muutti Kanadaan, josta Tailfeathersin mustajalka-alkuperäiskansaan kuuluva äiti on kotoisin.

Kahden kulttuurin kasvatti näkee paljon yhtäläisyyksiä saamelaisten ja mustajalkojen välillä. Valtayhteiskuntien puristuksessa molemmat alkuperäiskansat ovat kohdanneet alistamista ja epäoikeudenmukaisuutta.

Ensimmäisenä Tailfeathers mainitsee asuntolakoulut, joiden jättämä ylisukupolvinen trauma on yhä nähtävillä niin saamelaisissa kuin mustajaloissa ja muissa Kanadan alkuperäiskansoissa.

Lapsia vietiin asuntolakouluihin Kanadassa 1870-luvulta vuoteen 1996. Pohjoismaissa saamelaislapset joutuivat asuntolakouluihin pääasiassa 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Kanadassa lapsia myös pahoinpideltiin fyysisesti ja seksuaalisesti sekä he kokivat aliravitsemusta.

– Se vahingoitti ymmärrystämme siitä, kuinka olla vanhempi ja miten pitää yllä tervettä perhemallia, Tailfeathers kertoo.

Uhkaava Jäämerenrata-hanke

Vaikka asuntolakoulut ja alkuperäiskansoihin kohdistunut eugeniikka on nyt historiaa, kansat kärsivät yhä syrjinnästä. Tailfeathersin mukaan Suomessa on yhä paljon rasismia saamelaisia kohtaan. Myöskään tukea perinteisille elinkeinoille tai saamelaiskulttuurille ei erityisemmin anneta.

– Suomessa on suuri puute kolonialistisen historian tunnustamisesta, myös saamelaisalueella.

Vaikka asuntolakoulut ja alkuperäiskansoihin kohdistunut eugeniikka on nyt historiaa, kansat kärsivät yhä syrjinnästä.

Ympäri maailmaa alkuperäiskansojen elinkeinojen suurin uhka tulee ulkopuolelta. Kaivokset, kaasuputkien rakentaminen ja monenlaiset muut maankäyttöön liittyvät hankkeet pienentävät alkuperäiskansojen elintilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa kulttuuriaan.

Tailfeathers on protestoinut etulinjassa kansansa maiden puolesta öljy-yhtiöitä vastaan. Hän tietää myös Saamenmaata uhkaavan Jäämerenrata-hankkeen.

– Se osoittaa, ettei kolonialistinen valtiovalta välitä saamelaisista. Jos se välittäisi, se kuuntelisi ja kunnioittaisi elämäntapaamme.

Tailfeathersin mukaan ongelmat molemmissa maissa ovat samanlaisia ja yhtä pelottavia.

– Kaikki tämä on yhteydessä meidän hyvinvointiimme ja selviytymiseemme. On helppoa yhdistää esimerkiksi korkeat itsemurhaluvut maidemme pilaamiseen ja häpäisyyn.

Tailfeathers taistelee alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta niin elokuvien avulla kuin aktivistina.

– Kun miettii kaikkea mitä tapahtuu, olo tuntuu välillä hyvin yksinäiseltä ja raskaalta.

Ilmastokriisin vaikutus

Ilmastonmuutos on yksi suurista taakoista, jota koko maailma kantaa nyt harteillaan. Etenkin arktinen alue on noussut esiin haavoittuvuutensa vuoksi.

Tutkimusten mukaan ilmasto lämpenee arktisella alueella muuta maailmaa nopeammin.

– Kohtaamme kaikki nyt todella suuria muutoksia, mutta ilmastonmuutos iskee ensimmäisenä alkuperäiskansoihin, Tailfeathers sanoo.

Arktisilla alueilla asuvat kansat ovat jo huomanneet ilmaston lämpenemisen vaikutukset elinkeinoissaan. Luonnonoloihin sidoksissa olevat kansat ovat omaksuneet syvällisen ympäristöolosuhteiden tuntemuksen. Nyt sää- ja jääolosuhteiden muutos vaikeuttaa elämää opitun tiedon soveltamissa.

Synkältä näyttävä tulevaisuus ei kuitenkaan lannista Tailfeathersia. Hän näkee tulevaisuuden nuorissa.

– Alkuperäiskansojen nuoret ovat ylpeitä siitä, keitä he ovat ja mistä he tulevat. Inspiroidun nuorista paljon ja uskon, että tukemalla ja kuuntelemalla heitä, tulemme kaikki kokemaan suuren muutoksen.

Merkittävää olisi myös tiedon ja ymmärryksen leviäminen. Tailfeathers toivoo, että valtaväestölle opetettaisiin alkuperäiskansoista.

– Olisi todella tärkeää, että alkuperäiskansoihin kuulumattomat kuuntelisivat ja olisivat empaattisia. Se auttaisi korjaamaan asioita ja ymmärtämään toisiamme paremmin.

Inarissa The Body Remembers When The World Broke Open -elokuvan päähenkilöiden Áilan ja Rosien lyhyt tapaaminen saa päätöksen. Lopputekstien aikana katsomosta ei kuulu pihahdustakaan. Sitten se puhkeaa suuriin aplodeihin Elle-Máijá Tailfeathersin saapuessa lavalle.

Saara Lavi

Elle-Máijá Tailfeathersin omaelämäkerrallinen lyhytelokuva on katsottavissa saamelais- ja alkuperäiskansaelokuvien ”netflixissä” eli Saamelaiselokuvainstituutin elokuvatietokannassa. Sapmifilm on avattu huhtikuun ajaksi ilmaiseksi eli siellä voi katsoa kaikkia elokuvia maksutta.

Tietoa kampanjasta: https://www.isfi.no/en/ ja striimauspalvelu https://www.sapmifilm.com/

Elle-Máijá Tailfeathers

Saamelais-mustajalka käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja ja näyttelijä. Valmistunut näyttelijäksi vuonna 2006.

Opiskellut myös alkuperäiskansatutkimusta sekä nais- ja sukupuolentutkimusta.

Ohjannut seitsemän elokuvaa, joista viisi lyhytelokuvia.

Asunut Saamenmaalla seitsenvuotiaaksi. Nyt elää New Yorkissa, mutta vierailee vuosittain Saamenmaalla ja Blood-reservaatissa.


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 30 €/3 kk + sähköinen digilehti 3 kuukaudeksi 4,90 €.