Peik Johansson

Pienen hotellin omistaja Jorge Osinaga Padilla kiipeää maasturin ohjauspyörän taakse, tekee ristinmerkin ja laittaa lippiksen päähän. Olemme lähdössä Vallegranden pikkukaupungista ylös vuorille La Higueran kylään, missä Che Guevara surmattiin lokakuussa 1967.

Soratie kiemurtelee ympäri vuorten reunamia. Näkymät ovat komeita. Tien vieressä on satojen metrien pudotus alas laaksoon. Korkealla ylängöllä kasvaa perunaa ja ainoat vastaantulijat paimentavat lehmiä.

Näihin maisemiin Che Guevara saapui marraskuussa 1966 yhdessä 29 bolivialaisen ja 25 kuubalaisen kanssa käynnistämään sosialistista vallankumousta Etelä-Amerikkaan. Tarkoituksena oli perustaa eteläisen Bolivian vuorille sissien koulutusleiri, josta lähdettäisiin aseelliseen vallankumoukseen myös naapurimaihin Argentiinaan, Brasiliaan, Chileen ja Paraguayhin.

Eri puolille maailmaa olisi luotava ”kaksi, kolme, useita Vietnameja”, Che Guevara kirjoitti viimeiseksi jääneessä artikkelissaan.

Vallankumous ei edennyt suunnitelmien mukaan. Bolivian kommunistipuolue ei antanut Chen joukoille luvattua tukea. Maan eteläosien talonpojat eivät olleet kiinnostuneita liittymään taisteluun. Che ei myöskään tiennyt, että Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA koulutti Bolivian erikoisjoukkoja ja toimitti heille aseita. Lisäksi kapinallisten radiolähettimet olivat hajalla, eikä Che saanut yhteyttä tukijoukkoihin Kuubassa.

ILMOITUS

Maaliskuussa 1967 argentiinalais-itäsaksalainen vakooja Tamara Bunke, koodinimeltään Tania, ilmestyi odottamatta kapinallisten leiriin. Tania toimi kapinallisten yhdyshenkilönä pääkaupungissa La Pazissa ja kuljetti vieraita sissien luo. Tällä kertaa sotilaat löysivät hänen jeeppinsä ja pian myös maakellarit, joissa olivat kapinallisten ruokavarastot ja Che Guevaran astmalääkkeet.

Tämän jälkeen sissit joutuivat olemaan kuusi kuukautta pakosalla – ilman lääkkeitä ja usein ilman ruokaa ja juomavettä. Hyönteiset ja sairaudet riivasivat. Koko ryhmällä oli käytössään vain kuusi huopaa.

Kuubassa tiedettiin Chen joukkojen ahdingosta, mutta avustustoimiin ei ryhdytty. Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin matkusti Havannaan ja kielsi Kuubaa ehdottomasti ryhtymästä pelastusoperaatioon Boliviassa.

La Higueran kylän ulkopuolella Jorge osoittaa, mistä Che Guevara tuli muulilla ratsastaen viimeisellä matkallaan. Astmakohtaukset estivät häntä kävelemästä itse. Naapurikylässä hän oli poistanut ihmisiltä rikkinäisiä hampaita, olihan hän koulutukseltaan lääkäri.

Tien toisella puolella vuorenrinteen alla on sola, jonne kapinalliset jäivät lopulta mottiin, kun paikallinen perunanviljelijä paljasti sotilaille heidän piilopaikkansa. Tässä vaiheessa sissejä oli 25, ja heitä vastassa oli 1 800 raskaasti aseistettua erikoisjoukkojen sotilasta.

La Higuerassa asuu nykyään noin parikymmentä ihmistä, pääasiassa vanhuksia. Bolivian vallasta ajettu vasemmistohallitus ryhtyi vuosi sitten rakentamaan kylään vesijohtoa. Kylässä on kolme Che Guevaran muistomerkkiä ja lukuisia Chen muotokuvasta tehtyjä seinämaalauksia.

Kyläpuotia pitävä rouva tulee avaamaan oven pieneen koulurakennukseen, jonne Che vietiin aikoinaan vangiksi. Nyt koulu on remontoitu museoksi, jonka seinillä on valokuvia ja tekstejä sissioperaatiosta ja vanha verinen sotilasunivormu.

Che ei suostunut puhumaan upseereille mutta pyysi saada tavata kylän opettajan.

”Kuubassa lapset eivät käy koulua savimajassa”, Che sanoi nuorelle naisopettajalle. ”Juuri tällaisia epäkohtia vastaan me taistelemme.”

”Olette tullut pitkän matkan taistelemaan Boliviaan”, nainen vastasi.

Seuraavana päivänä 9. lokakuuta 1967 Che ja kaksi muuta vangittua sissiä teloitettiin ja ruumiit lennätettiin helikopterilla Vallegrandeen.

Jorge tekee jälleen ristinmerkin, kun lähdemme paluumatkalle takaisin kaupunkiin.

Hän oli 12-vuotias, kun Che Guevaran ruumis asetettiin Vallegranden sairaalan pesuhuoneeseen kaupungin asukkaiden nähtäväksi. Paikalle lennätettiin myös ulkomaisia lehtimiehiä pääkaupungista.

Sairaalan pesula on nyt turistinähtävyys, samoin kuin surmattujen sissien joukkohaudalle rakennettu mausoleumi ja museo.

Bolivian eteläosat ovat hyvin uskovaista ja oikeistolaista seutua. Kun ihmiset menivät jonossa katsomaan Chen ruumista, monien mielestä sissijohtaja näytti ristiinnaulitulta Jeesukselta. Vielä tänä päivänä Vallegrandessa sytytetään kynttilöitä Pyhälle Ernestolle, jonka uskotaan parantavan ihmisiä sairauksista.


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 30 €/3 kk + sähköinen digilehti 3 kuukaudeksi 4,90 €.