Suomijalkapallo odottaa koronapandemian keskellä. Veikkausliigan pitäisi pyörähtää käyntiin jo huhtikuussa, mutta kauden aloituksen siirtyminen on varmaa. Se milloin pelit alkavat on vielä mysteeri.
Pelaajayhdistyksen tarkoituksena on parantaa jalkapalloilijan työoikeudellista asemaa ja toimia edunvalvojana. Työtä tehdään yhteistyössä seurojen ja Palloliiton kanssa.
– Jalkapalloilijat ovat oikeutettuja vuosilomaan, kuten muutkin työntekijät. Monet seurat ovat tehneet päätöksen, että vuosiloma pidetään nyt, kun normaalisti se on ollut tapana pitää syksyisin kauden päätyttyä, kertoo Jalkapallon pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Pekka Sihvola.
Osa seuroista on aloittanut lomautukset ja palkanalennukset
Sports Ingelligencen tekemästä Global Sports Salaries Survey -tutkimuksesta selviää, että ammattijalkapalloilija suomessa tienaa keskimäärin noin 20 000 euroa vuodessa. Pohjoismaisella tasolla se on selkästi muita maita vähemmän.
Palkan lisäksi urheilija ei myöskään nauti samanlaisia etuuksia Suomessa, kuten muut ammatit. Oikeutta ansiosidonnaiseen tai samanarvoiseen eläkkeeseen ei ole. Huomionarvoista on myös, että eläke alkaa pelaajalle kertyä vasta reilun 11 000 euron jälkeen.
– Ammattiurheilu on täysipäiväistä työtä ja on omituista, että se ei kuitenkaan nauti samanarvoista kohtelua kuin muut ammatit, linjaa Sihvola.
Erityisesti koronan aikana tulee ilmi pelaajien epävarma asema. Sopimukset ovat Suomessa pelaajien ja seurojen kesken lyhyitä. Tämä luo epävarman alustan pelaajan taloudelle.
Monet Veikkausliigaseurat ovat aloittaneet lomautukset tai palkanalennukset koronan vuoksi.
– Me olemme JPY:ssä rummuttaneet, että tätä tilannetta pitää miettiä nyt yhdessä seurojen ja Palloliiton kanssa. Tämä on kaikista hedelmällisin tapa päästä tästä ikävästä tilanteesta yli, kertoo Sihvola.
– Jos tästä jotain hyvää etsii niin ainakin keskustelu pelaajan oikeuksista on noussut uudelle tasolle.
Epävarma tilanne huolestuttaa pelaajia
Huolestuneita yhteydenottoja koronakriisistä johtuen on Sihvolan mukaan tullut jonkin verran. Epävarma tilanne ja arkirutiinien muutos vaikuttavat henkiseen jaksamiseen.
– Pelaajien keskuudessa on ollut epätietoisuutta tulevasta, kuten varmasti kaikilla aloilla. Toivomme kuitenkin pelaajien työnantajia malttiin, koska pääsarjassa pelaavan seuran ei pitäisi taloudellisesti kaatua kuukauden toimintakatkon takia.
Pelaajayhdistys on teettänyt tutkimuksen yhdessä kansainvälisen pelaajayhdistyksen kanssa.
– Tutkimuksesta selviää, että jalkapalloilijat ovat luonnollisesti huolissaan poikkeuksellisesta koronatilanteesta sekä kärsivät lisääntyneestä ahdistuneisuudesta ja masennuksesta verrattuna normaalioloihin. 58% pelaajista on huolissaan tulevaisuudestaan jalkapalloilijana, tuloksia analysoinut ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Sasu Setälä kertoo pelaajayhdistyksen tiedotteessa.
Jalkapallon pelaajayhdistys on avannut Mental health online -palvelun kaikille jäsenilleen.