SDP kasvatti selvästi kannatustaan ja perussuomalaiset menetti. Siinä torstaina julkaistun Ylen gallupin tärkein ja oikeastaan ainoa anti.
Demarien kannatus nousi Ylen edellisestä mittauksesta peräti kolme prosenttiyksikköä. Samaan aikaan perussuomalaisten kannatus sakkasi 2,4 prosenttiyksikön verran.
Mielenkiintoiseksi asetelman tekee se, että Ylen mukaan perussuomalaisten kannattajia ei ole siirtynyt demarien riveihin.
– Perussuomalaisten kannatuksen laskussa taas on kyse siitä, että osa puolueen kannattajista on siirtynyt katsomon puolelle, kommentoi Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja Ylelle.
SDP (19,6) ja perussuomalaiset (20,0) ovat tällä hetkellä käytännössä yhtä suuria Ylen mittauksessa. Kokoomus on kolmanneksi suurin puolue 17,6 prosentin kannatuksella.
Kokoomuksen ja sen takana tulevien puolueiden kannatuksessa ei ole tapahtunut käytännössä mitään muutossa koronakriisin aikana. Vasemmistoliiton kannatus oli tällä kertaa 7,9, missä nousua oli 0,5 prosenttiyksikköä.
Ylen mittauksen virhemarginaali on 1,4 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Suomessa Marin, Saksassa Merkel
Demarien nousun taustalla on juuri koronakriisi ja pääministeri Sanna Marinin toiminta. Marinin ja hallituksen toimintaan ollaan pääosin tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.
Samaan aikaan perussuomalaisille tärkeä aihe eli maahanmuutto on jäänyt täysin taka-alalle. Se selittänee jonkin verran kannattajien siirtymistä katsomon puolelle.
Selvää on, että nyt tehtävät mittaukset kertovat vain ihmisten hyväksyvän hallituksen tiukat otteet koronaepidemian hillitsemiseksi. Vastaava ilmiö on nähtävissä kaikkialla, esimerkiksi Saksassa liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattien suosio on noussut jyrkästi koronakriisin aikana. Ja sielläkin hallituksen kakkospuolue, sosiaalidemokraatit, ei ole noussut mittauksissa. Myös Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin suosio on kasvanut, vaikka koronakriisiä on siellä johdettu erittäin sekavasti.
Varsinainen poliittinen tappelu on vielä edessä. Koronakriisin taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan massiiviset, ja kun siirrytään kriisipakettien jälkeiseen aikaan, alkaa puhe niin sanotusti laskun maksamisesta. Esimakua tästä saatiin jo keskiviikkona hallituksen tiedotustilaisuudessa, jossa valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) painotti jo kriisin jälkeisen talouspolitiikan merkitystä.
Kun Kulmuni paukutti HS:n haastattelussa leikkauspolitiikan tärkeyttä, ei hän maininnut sanallakaan kestävästä veropohjasta. Vasemmisto puolestaan on jatkuvasti muistuttanut, että Suomessa on järjetön veroetu, jossa listaamattomien yritysten osinkoja verotetaan kevyemmin.
Vanhat aiheet odottavat
Näillä näkymin eduskuntavaaleihin on kolmisen vuotta aikaa. Siinä ajassa ehditään vielä hyvin palata al-Holin leiriin, maahanmuuttoon ja esimerkiksi kiistelyyn EU:n ja euromaiden yhteisvastuusta. Ja kuten on monta kertaa muistutettu, ei ilmastonmuutos ole mihinkään kadonnut.
Näissä kaikissa perussuomalaiset eivät välttämättä tarjoa ensimmäistäkään ratkaisua, mutta sitäkin enemmän mölyä. Sillä tavalla puolue on ennenkin nostanut kannatustaan.
Ylen vähän aikaa sitten tekemä kysely antoi jo suuntaviivoja, mihin poliittinen vääntö on mahdollisesti seuraavaksi siirtymässä. Yle kysyi kansanedustajilta, pitäisikö hallituksen luopua kunnianhimoisista ilmastotavoitteistaan koronakriisin vuoksi.
Hallituspuolue keskustan riveistä paistoi hajaannus kuten myös opposition kokoomuksesta. Perussuomalaiset vastasivat vähemmän yllättäen, että hallituksen pitäisi niistä ehdottomasti luopua.
Kun työttömyys tulee ainakin lyhyellä aikavälillä lähes varmuudella nousemaan ja samaan aikaan valtionvelka nousee pakon edessä, on pöytä katettu oppositiolle.
Eikä opposition tarvitse edes odottaa niin kauan. Vääntö on jo alkanut, kuten vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki Twitterissä kirjoitti. Arhinmäki huomautti, että kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ilmoituksesta, ettei koronakriisillä tulisi politikoida ole enää mitään jäljellä.