Suojavarusteiden puute terveydenhoidossa on ollut viime päivinä koronakeskustelun keskiössä. Oppositio on hiillostanut asiasta hallitusta. Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho jätti tiistaina asiasta kirjallisen kysymyksen.
– Logistiikka ei tunnu olevan oikein kenelläkään hallussa. Kotimaisten valmistajien suhteen ministeriön pitäisi myös lupautua ostamaan tuotteita, eikä jäädä pyörimään byrokraattiseen hankintarumbaan, Laiho sanoi ja vaati sosiaali-ja terveysministeriön ministereitä Krista Kiurua ja Aino-Kaisa Pekosta ottamaan prosessin haltuun.
Myös moni muu kokoomuslainen on patistellut hallitusta asiassa.
Pekonen kertoi tiistaina iltapäivällä, että Suomeen saapui tänään kello 14.30 lentorahdilla ”merkittävä lisäerä kirurgisia suusuojia ja hengityssuojia Huoltovarmuuskeskuksen varaston täydennykseksi”.
Suomeen saapui juuri ensimmäinen koneellinen kirurgisia maskeja (2 milj. kpl) ja hengityssuojaimia (230 000 kpl). Materiaalit tarkastetaan ja testataan normaalin käytännön mukaisesti ennen käyttöönottoa. pic.twitter.com/9ejsiYvlTn
— Aino-Kaisa Pekonen (@akpekonen) April 7, 2020
Materiaalit tarkastetaan ja testataan normaalin käytännön mukaisesti ennen käyttöönottoa.
”Lisää on tulossa ja myös kotimainen tuotanto on käynnistymässä. Teemme kaikkemme suojavarusteiden riittävyyden ja saatavuuden takaamiseksi. Hoivahenkilöstön suojauksen varmistamiseksi huoltovarmuuskeskus toteuttaa tarvikkeiden jakelun suunnitelmallisesti ja tarpeen mukaan”, Pekonen jatkoi.
”Kokoomus luo paniikkia”
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mukaan ”kokoomus luo tarkoituksellista ja poliittisesti värittynyttä kuvaa ikään kuin hallituksen tai jonkun ministerin tehtävä olisi huolehtia siitä, että kaikissa työpaikoissa on riittävästi suojavarusteita”.
Arhinmäki kuvaa kokoomuksen esittävän julkisuudessa yhteistyökykyistä ja asiallista. Se lupaa kaiken tuen yhteisille ponnisteluille koronakriisin hoidossa.
”Ja sitten sosiaalisessa mediassa samaan aikaan pyrkii nostattaman kritiikkiä ja luomaan paniikkia.”
Hänen mukaansa työssä tarvittavista suojavarusteista huolehtiminen on työnantajan tehtävä. Työnantajien tehtävä on myös huolehtia riittävistä varastoista suojavarusteita.
”Pidän varsin tyylittömänä kokoomuksen tapaa lähtee some-politikoimaan asialla ja vielä sammutetuin lyhdyin ja vääriä mielikuvia lietsoen”, Arhinmäki kirjoittaa.
”Erityisen tyylitöntä tämä on siksi, että luulisi Kokoomuksen olevan viimeinen puolue, jolla olisi varaa heittää ensimmäistä kiveä.”
Ministeriöllä ohjeistus
Aino-Kaisa Pekonen on aiemmin todennut, että hoivaketjujen, kuten myös kuntien ja sairaanhoitopiirien tulisi varautua myös itse mahdollisten epidemioiden varalle. Koronavirus on osoittanut, että suojavarusteita ei ole ollut näiden varastoissa tarpeeksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön valmiussuunnitteluoppaassa on ohjeistettu sosiaali- ja terveydenhuoltoa varautumiseen. Sairaaloilla ja terveyskeskuksilla on ohje varastoida lääkintämateriaalia ja terveydenhuollon tarvikkeita kuuden kuukauden normaalikulutusta vastaava määrä. Tärkeimpien terveydenhuollon laitteiden varaosia tulisi olla vuoden tarve. Valtion varmuusvarastoihin on lisäksi hankittu kertakäyttömateriaalia noin kolmen kuukauden kulutusta vastaava määrä.
Pekosen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä havahduttiin heti alkuvuodesta siihen, että suojavarusteiden kysyntä saattaa nousta koronaviruksen johdosta.
”Tarkistimme varastot, päiväykseltään vanhentuneet suojavarusteet testattiin ja helmikuun puolivälissä pyysimme Huoltovarmuuskeskusta hankkimaan lisää suojavarusteita. Suomen poikkeukselliset varmuusvarastot ovat hyvät, mutta eivät pohjattomat nekään.”
Kotimainen suojainvalmistus vauhdittuu
Tyä- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi tiistaina, että Suomessa on valmiudet aloittaa suuren mittaluokan suojamateriaalien valmistus terveydenhuollon tarpeisiin.
– Haasteena laajan kotimaisen tuotannon aloittamisessa on ollut, että Suomessa ei ole ollut vaadittavia koneita ja raaka-aineita. Nyt olemme tilanteessa, jossa ainakin kaksi kotimaista yritystä on valmistelemassa suojaintuotannon käynnistämistä.
Ensimmäinen tavoite on käynnistää kotimaisten suu-nenäsuojainten sekä hengityssuojainten valmistus. Suomessa ei tällä hetkellä ole omaa hengityssuojavalmistusta, mutta useat suomalaisyritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksen suojaintuotannon käynnistämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena käynnistää isojen volyymien tuotanto nopealla aikataululla.
Suojavaatteiden valmistuksen osalta tilanne on parempi. Suomessa toimii yrityksiä, jotka valmistavat muun muassa suojapukuja, -myssyjä ja -käsineitä. Monet yritykset ovat myös jo käynnistäneet visiirien valmistuksen.
Jos suunnitelmat etenevät odotusten mukaisesti, kotimainen hengityssuojainten ison mittakaavan valmistus käynnistyy toukokuussa. Ongelma on siinä, että suojaimien ja niissä käytettävien materiaalien sekä valmistuksessa tarvittaviin laitteisiin kohdistuu maailmalla tällä hetkellä poikkeuksellisen kova kysyntä.