Lehtikuva/Janek Skarzynski

Kesken vaaliprosessin muutettu vaalilaki muutti äänestyksen kirjeitse tapahtuvaksi, eivätkä kaikki puolalaiset pääse siihen osallistumaan.

Jo viikkoja Puolassa on väännetty kättä presidentinvaalien lykkäämisestä myöhemmäksi korona-epidemian vuoksi. Aikaisemmin päätetty vaalipäivä on sunnuntai 10. toukokuuta. Oppositio on vaatinut siirtoa, Jaroslav Kaczynskin Laki ja oikeudenmukaisuus -puolue (PiS) taas on jääräpäisesti pitänyt kiinni alkuperäisestä päivänmäärästä.

Kaczynski arvioi puolueen ehdokkaan, nykyisen presidentin Andrzej Dudan tulevan valituksi, jos vaaleja ei siirretä. Hänellä on tällä hetkellä noin 50 prosentin gallupkannatus. Jos sen sijaan vaalit järjestetään myöhemmin, saattavat koronan maan taloudelle aiheuttamat ongelmat syödä hallituksen ja sitä kautta myös Dudan kannatusta.

Kaczynski laskee myös sen varaan, että Dudalla on etulyöntiasema toisiin ehdokkaisiin verrattuna.

Äänestää voi vain kotipaikkakunnalla ja vaalipäivänä muutaman tunnin sisällä.

Koronaepidemian torjuntatoimet, kuten liikkumista ja kokoontumista koskevat rajoitukset, ovat hiljentäneet yhteiskunnan. Ehdokkaat keskeyttivät tämän vuoksi kampanjansa yli kolme viikkoa sitten.

Andrzej Duda kuitenkin vierailee presidenttinä eri puolilla, kuten sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Hallituksen käsissä oleva media, erityisesti televisio, antaa hänelle haastatteluaikaa.

ILMOITUS

Vaalilain muutos vastoin perustuslakia

Jaroslav Kaczynski onnistui maanantai-iltana ajamaan sejmissä, parlamentin alahuoneessa, läpi vaalilain muutoksen, jonka mukaan vaalipäivää ei siirretä, ja äänestys tapahtuu kirjeitse.

Kansalaiset täyttävät kotona vaalilipun ja pudottavat sen kirjekuoressa katujen varsille tuotuihin keräilylaatikoihin. Äänestys on sekä paikallisesti että ajallisesti rajattu, sillä kirjeen voi jättää vain kotipaikkakunnalla ja vaalipäivänä muutaman tunnin sisällä. Ulkomailla asuvat puolalaiset on kokonaan suljettu vaalin ulkopuolelle.

Ratkaisu menee vielä senaattiin, ylähuoneeseen, jossa oppositiolla on enemmistö. Senaatilla ei ole veto-oikeutta. Sen sijaan se voi viivyttää lain astumista voimaan käyttämällä hyväkseen sen ajan, 30 päivää, jonka sisällä sen tulee säännösten mukaan päättää kannastaan.

Vaalilain muutos sisältää periaatteessa mahdollisuuden siirtää vaaleja, asiantuntijoiden arvion mukaan enintään yhdellä viikolla.

Vielä viikko sitten Kaczynski ajoi ratkaisua, jonka mukaan yli 60-vuotiaat olisivat voineet äänestää kirjeitse. Muuten vaali olisi järjestetty normaaliin tapaan.

Valtiosääntöjuristi Ryszard Piotrovski pitää vaalilain muuttamista kesken vaalikamppailun perustuslain vastaisena. ”Säännöksiä ei saa muuttaa, kun peli on käynnissä.”

Varapääministeri asettui poikkiteloin

Hallitusrintamassa on säröjä presidentinvaalin vuoksi. Varapääministeri, tiedeministeri Jaroslav Govin asettui vastustamaan Kaczynskin kaavailuja.

Govin esitti viime perjantaina vaalin lykkäämistä. Samalla Andrzej Dudan presidenttikautta jatkettaisiin kahdella vuodella, kuitenkin sillä ehdolla, ettei Duda sen jälkeen enää voisi olla ehdokkaana.

Kun Govin ei saanut Kaczynskin tukea ehdotukselleen, hän erosi varapääministerin tehtävästä – mutta ei kaatanut hallitusta. Govin edustaa konservatiivista Porozumienie (yhteisymmärrys)-puoluetta, jolla on sejmissä 18 edustajaa.

Govin perusteli ehdotustaan koronaepidemialla. Vaalilautakuntiin tarvitaan yli 200 000 ihmistä. Govin korosti, että heidän kohdallaan on kysymys ”elämästä tai kuolemasta”, jos vaalit pidetään korona-epidemian vallitessa.

Presidentti Duda ei sen sijaan nähnyt viikon takaisessa facebook-päivityksessään ongelmia vaalin toimeenpanossa: ”Jos on mahdollista mennä normaalisti kauppaan ostoksille, silloin on mahdollista myös mennä vaalihuoneistoon.”

Neljä ehdokasta

Andrzej Dudan lisäksi presidentin tehtävää tavoittelee kolme ehdokasta. Aikaisemman pääministeripuolueen, keskustaoikeistolaisen Kansalaisfoorumin ehdokkaana on Malgorzate Kidava-Blonska ja vasemmiston ehdokkaana Robert Biedrom. Lisäksi mukana on oikeaa äärilaitaa edustava Krzysztof Bosak.

Vaali on kaksivaiheinen. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta annetuista äänistä, kaksi eniten ääniä saanutta ottaa mittaa toisella kierroksella. Siinä äänestetään niin ikään kirjeitse.