Lehtikuva/Emmi Korhonen

Hallitusta odottaa perinteinen taistelu, jossa vastakkain ovat leikkaukset ja elvytys.

Hallitus kokoontuu ensi viikon alkupuolella kehysriiheen, joka on muuttunut pitkälti koronariiheksi. Riihen alla valtiovarainministeri Katri Kulmuni antoi Helsingin Sanomille perinteisen valtiovarainministerin synkistelyhaastattelun. Hän on ainakin osittain samaa mieltä kuin oppositiojohtajat lauantaina. Hallitusohjelma ei enää päde.

On totta, että hallitusohjelman taloudellinen pohja on pettänyt, kun Suomi on suurelta osin suljettu koronaepidemian takia, työttömyys nousee ja verotulot romahtavat. Kulmuni on kuitenkin ensimmäinen ministeri, joka sanoo, että osa hallituksen aikomista uudistuksista joudutaan peruuttamaan.

Lisäksi taas puhutaan leikkauslistoista.

– Kyllä niitäkin tuodaan pöydälle. Ja meidän pitää pohtia, miten me rahoitetaan ne pysyvät menolisäykset, joita olemme jo tehneet tai luvanneet vai jätetäänkö ne tekemättä eli perutaan.

Kulmuni ei sano mitään tarkempaa leikkauksista.

– Se ei palvele mitään, jos kerron nyt omat ajatukseni leikkauksista. Niistä tullaan käymään erittäin kovat väännöt. Ensi viikon kehysriihi varmaankin menee vielä akuutin koronakriisin ja poikkeusolojen hoitamiseen. Odotuksista leikkaaminen on helpompaa kuin nykyisistä menoista leikkaaminen.

ILMOITUS

Kulmunin haastattelu tuo monille mieleen 1990-luvun laman, jonka virheiden toistamisesta on varoiteltu vasemmalta oikealle.

Vasemmistopuolueiden ensi kommenteissa tämä näkyy.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Saramo totesi, että leikkauslistat eivät ole vääjäämättömiä.

”Niillä juuri toistettaisiin se kalliiksi tullut 90-luvun syrjäyttäminen. Rajoitusten ajan yhteiskuntaa letkuruokitaan ja sen jälkeen kannattaa elvyttää. Esim. toisen asteen panostukset nyt vielä entistäkin tärkeämpiä.”

Kansanedustaja Pia Lohikoski totesi, että ”sotien jälkeen Suomi nousi jälleenrakentamalla ja sosiaalisilla investoinneilla, ei leikkauslistoilla”.

Myös SDP:n kansanedustajan Matias Mäkysen mukaan leikkauslistoilla syvennetään kriisin vaikutuksia ja ulotetaan ne pahimmillaan usealle tulevalle vuosikymmenelle, kuten 1990-luvun laman virheiden myötä tapahtui.

Mäkynen huomauttaa koronan aiheuttaman talouskriisin jo laittaneen monia aiempia talouden sääntöjä uusiksi.

Mäkynen kirjoittaa keskuspankkien aktiivisuuden pitäneen valtionlainojen korot matalalla jo pitkään. ”Näiden toimien ansiosta myöskään koronakriisi ei nosta korkoja esimerkiksi 90-luvun laman tasoille. Matalat korot auttavat niin julkista sektoria kuin yrityksiäkin.”

”Toisaalta kriisi mursi yhdessä yössä myös Emun ja Saksan keinotekoiset ja poliittiset julkisen talouden alijäämäkriteerit. Tämä tehtiin, jotta koronakriisiin vastaamiseen on julkisessa taloudessa pelivaraa ilman eurorakenteiden nöyryyttämistä.”

”Keskuspankkien toimet ja matalat korot on otettava huomioon myös jälleenrakennusta pohdittaessa. Tällöin Katri Kulmunin ehdottamat leikkauslistat eivät ole ainut vaihtoehto, vaan mahdollisuus (ja tarve) tuottavuutta kasvattaviin investointeihin myös huomioitava. Tuottavuusinvestointeina perusteltuja erityisesti koulutus, tutkimus ja kehitys, mutta myös mielenterveyspalvelut, infra ja yrittäjien ja työttömien ohjaus avainasemassa. Valtion omaisuuden myynti sen sijaan olisi nyt jopa aiempaa vahingollisempaa.”

Oikeistolta Kulmuni on saanut kiitosta ”vastuullisuudesta”.