Kunta-alan työehtosopimukset päättyivät eilen tiistaina 31.3. Työehtoneuvotteluissa ei syntynyt tulosta. Osapuolten yhteisellä päätöksellä niitä jatkettiin jo keskiviikkoaamuna valtakunnansovittelijan toimistossa.
– Näkemyseroja oli monesta asiasta, kuten palkankorotuksista, työaikamääräyksistä ja sopimusrakenteesta, kertoo Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.
Neuvotteluja on käyty kolme kuukautta.
– Kuntatyönantaja ei ollut valmis riittävästi edistämään juuri mitään keskeisiä tavoitteitamme, eikä sopimiselle jäänyt edellytyksiä, joten tässä ollaan, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.
Hänen mukaansa työnantajalla tarjolla oli pääasiassa tekstiheikennyksiä. Edes yleisestä palkankorotustasosta ja kiky-tuntien poistamisesta ei tullut mitään valmiiksi.
JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi-Laineen mukaan näkemyseroja on niin palkankorotuksista ja tekstimuutoksista kuin sopimusrakenteen kehittämisaskelista. Tekstimuutoksilla tarkoitetaan muutoksia sopimuksen kohtiin, jotka eivät liity suoraan rahaan, vaan esimerkiksi työaikamääräyksiin, työssä jaksamiseen ja työn laatuun.
Hoitajaliitot: valtio apuun
Hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer vetoavat sekä työnantajaan että valtioon, jotta hoitoalan henkilöstön toimeentulosta ja työhyvinvoinnista huolehditaan nyt ja tulevaisuudessa. Järjestöt edellyttävät valtiovallan tukea kuntien tiukkaan taloustilanteeseen ja samalla vetoavuksi hyvin nihkeästi edenneisiin kuntaneuvotteluihin.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toivovat myös, että kuntatyönantaja ei kriisin varjolla painosta yhteiskunnan kannalta keskeistä henkilöstöä nyt huonoon sopimukseen. Tärkeä hoitajajärjestöjen tavoite on esimerkiksi sote-sopimus, jolla pystyttäisiin aiempaa paremmin korjaamaan alan epäkohtia ja varautumaan sote-uudistukseen. Lisäksi puheenjohtajien mukaan ilmaisista kiky-tunneista on päästävä ja palkkaratkaisun on oltava vähintään vientialojen tasoa.
– Sote-henkilöstön työ on viimeistään nyt osoittautunut erityisen vaativaksi ja vaaralliseksi. Lisäksi heihin kohdistuu jo muutenkin poikkeustilan lainsäädännössä useita rajoittavia määräyksiä alkaen työaikojen joustamisesta ja irtisanomisajan pidentymisestä ja päätyen valmiuslain työvelvoitteeseen. Tämä tulee ottaa huomioon, toteaa Rytkönen.
Työnantajaa edustava KT Kuntatyönantajat pitää neuvottelujen vaikeuksien syynä erityisesti yleisen linjan ylittäviä järjestöjen vaatimuksia. Kuntatalous oli hyvin heikossa kunnossa jo ennen koronaepidemian aiheuttamia ylimääräisiä menoja ja samanaikaista verotulojen vähenemistä.